Ensimmäinen arvio sosiaalihuollon asiakasmääristä julki: sosiaalihuolto on arjen tukena 770 000 suomalaiselle
Noin 770 000 ihmistä käyttää sosiaalihuollon palveluita Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut ensimmäistä kertaa arvion sosiaalihuollon palveluita käyttävien kokonaismäärästä. Arvio perustuu Sosiaalihuollon seurantarekisterin tietoihin.
Asiakkuus yleisintä yli 85-vuotiailla
Sosiaalihuollon tarve vaihtelee eri ikäryhmissä. Selvästi yleisintä asiakkuus on yli 85-vuotiailla. Sosiaalihuollon tuki ikääntyneille on usein päivittäistä hoivaa ja huolenpitoa, jota annetaan laitos- tai asumispalveluyksikössä. Myös kotona asumista tukevat palvelut, kuten omaishoidon tuki ja kotihoito, ovat sosiaalihuoltoa.
| Arvio asiakasmääristä | Arvio väestöosuudesta | |
| Koko väestö | 770 000 | 14 % |
| 0–17-vuotiaat | 165 000 | 16 % |
| 18–64-vuotiaat | 335 000 | 10 % |
| Yli 65-vuotiaat | 270 000 | 21 % |
| , joista yli 85-vuotiaita | 100 000 | 61 % |
Sosiaalihuolto turvaa hyvinvointia
"Sosiaalihuollon ydintä on asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvien vaikeuksien lievittäminen ja muutoksen tukeminen. Tuen tarjoaminen ennen kuin ongelmat ylittävät asiakkaan olemassa olevat voimavarat on inhimillisesti kestävin, mutta myös taloudellisin keino ylläpitää suomalaisten hyvinvointia", erikoissuunnittelija Maija Vakkuri sanoo.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 23 miljardia vuonna 2022. Tästä summasta sosiaalihuollon kustannukset olivat noin 11 miljardia euroa, josta iäkkäiden sosiaalipalveluiden kustannuksiin kului noin 5 miljardia euroa. Tuoreet tiedot hyvinvointialueiden sosiaalihuollon kustannuksista THL julkaisee kesäkuussa.
Suurimmat asiakasmäärät iäkkäiden, työikäisten ja lapsiperheiden palveluissa
Sosiaalihuollon palvelut on organisoitu seitsemään palvelutehtävään. Eniten asiakkaita on iäkkäiden, työikäisten ja lapsiperheiden palveluissa, joissa painopiste on sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä ja varhaisen tuen tarjoamisessa.
"Asiakasmäärät näissä palvelutehtävissä ovat suurimmat ja kynnyksen näihin palveluihin tulee olla matalalla. Lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja päihde- ja riippuvuustyön erityisissä palveluissa painopiste on sosiaalisten ongelmien vähentämisessä ja poistamisessa", kehittämisjohtaja Anu Muuri toteaa.
"Ne tarjoavat kohdennettua ja intensiivistä tukea asiakkaalle silloin, kun muut sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä", Muuri painottaa.
Perheoikeudellisten palveluiden asiakasmäärät sisällytetään seurantarekisteriin vasta tulevina vuosina.
Tiedot sosiaalihuollon palveluista monikertaistuvat lähivuosina
Arviot perustuvat THL:n uuden Sosiaalihuollon seurantarekisterin tietoihin. Sosiaalihuollon seurantarekisteri kokoaa Kanta-palveluihin tallennettua ja hyvinvointialueiden erikseen toimittamia sosiaalihuollon tietoja. Seurantarekisterin tietoja julkaistaan ensi syksystä alkaen säännöllisinä tilastoina.
Sosiaalihuollon tietojen kirjaaminen rakenteisesti ja arkistointi Kanta-palveluihin tulevat pakolliseksi hyvinvointialueilla vuonna 2026. Kanta-palveluihin kootun tiedon kautta saadaan tarkempaa tietoa myös asiakkaiden palvelutarpeista ja sosiaalihuollon palveluprosessien toimivuudesta.
Rekisterin avulla hyvinvointialueet voivat verrata omia palvelujaan muiden alueiden vastaaviin ja kehittää toimintaansa tietoon perustuen. Myös viranomaiset hyödyntävät rekisteriä sosiaalipalveluiden arvioinnissa, ohjauksessa ja valvonnassa.
"Tiedon laadun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa THL tukee hyvinvointialueita. Kiitämme hyvinvointialueita tähänastisesta työstä, se alkaa nyt kantaa hedelmää", kehittämispäällikkö Martta Forsell summaa.
Lisätietoja:
sähköposti: [email protected]
Maija Vakkuri
erikoissuunnittelija
puh: 029 524 7338
Martta Forsell
kehittämispäällikkö
puh: 029 524 7974
Anu Muuri
kehittämisjohtaja
puh: 029 524 7372
Aiheesta lisää:
Sosiaalihuollon rekisteriuudistus (thl.fi)
Sosiaalihuollon seurantarekisteriä on kehitetty Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP). Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä.
