Hinkuyskätartuntoja tavanomaista enemmän – taudin mahdollisuus huomioitava etenkin pienillä vauvoilla
Suomessa on tänä vuonna raportoitu 607 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta, mikä on selvästi enemmän kuin vastaavaan aikaan ennen koronapandemiaa. Tapausmäärä alkoi lisääntyä toukokuun alkupuolella, ja tautia on todettu eri puolilla Suomea. Valtaosa tapauksista on ollut 10–14-vuotiailla lapsilla.
Väestömäärään suhteutettuna ilmaantuvuus on ollut suurinta pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Laboratoriotestillä todetut hinkuyskätapaukset edustavat kuitenkin vain pientä osaa kaikista tapauksista, sillä merkittävä osa niistä jää diagnosoimatta.
”Ennen koronapandemiaa tartuntatautirekisteriin raportoitiin 200–500 hinkuyskätapausta vuosittain. Koronapandemian aikana hinkuyskä katosi lähes kokonaan ja sen paluuta on osattu odottaa. Tapausmäärät alkoivat lisääntyä muualla Euroopassa jo viime kesänä, mutta Suomessa selvemmin vasta tämän vuoden toukokuussa”, sanoo THL:n ylilääkäri Leif Lakoma.
Hinkuyskä on erityisen vaarallinen alle kuuden kuukauden ikäisille rokottamattomille tai puutteellisesti rokotetuille pikkulapsille. Erityisen riskiryhmän muodostavat alle kolmen kuukauden ikäiset lapset, jotka eivät ole vielä ehtineet saada ensimmäistä hinkuyskärokoteannosta. Hinkuyskän torjuntatoimien keskeinen tavoite onkin estää tartuntojen leviäminen imeväisikäisiin vauvoihin.
Tyypillinen oire on puuskittainen yskä
Hinkuyskän tyypillinen oire on useita viikkoja, jopa 2–3 kuukautta kestävä yskä, joka muuttuu yleensä vähitellen puuskittaiseksi. Erityisesti pienillä lapsilla yskä voi olla tikahduttavaa ja sisäänhengitys voi vaikeutua, jolloin kuuluu hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa. Yskänpuuskan lopussa lapsi saattaa myös oksentaa. Puuskien välillä potilas on yleensä hyväkuntoinen ja vähäoireinen.
Pienillä vauvoilla hinkuyskän oireet voivat olla epätyypillisiä ja yskä voi alkuvaiheessa puuttua kokonaan. Aluksi ainut oire saattaa olla yökkäily, oksentelu tai hengityskatkokset. Tämän vuoksi pienillä vauvoilla hinkuyskää tulee epäillä herkemmin ja epäilyn yhteydessä heidät tulee ohjata päivystyksellisesti lastenlääkärin arvioon. Pienillä vauvoilla jo pelkkä hinkuyskäepäily on yleensä syy ottaa lapsi sairaalaseurantaan.
Isompien lasten ja aikuisten hinkuyskädiagnoosin yhteydessä on tärkeää kartoittaa, onko tapauksen lähipirissä pieniä vauvoja tai yli 36 raskausviikolla olevia naisia ja tarjota näissä tapauksissa lähipiirille ennaltaehkäisevää antibioottilääkitystä.
Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, jos hoito päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa. Jos oireiden alusta on kulunut yli kuukausi, sairastunut ei ole enää tartuttava eikä antibiootista ole hyötyä.
Testaus nenänielusta tai verinäytteestä
Hinkuyskää voidaan testata joko nenänielusta PCR-testillä tai verinäytteestä vasta-ainemäärityksellä. Pienillä lapsilla ja taudin alkuvaiheessa käytetään PCR-testiä. Jos oireiden alusta on kulunut yli 4 viikkoa, on vasta-ainemääritys luotettavampi.
Testaaminen on aiheellista aina epäiltäessä hinkuyskää imeväisikäisellä lapsella. Isommilla lapsilla ja aikuisilla testaaminen on aiheellista, jos yskä on puuskittaista. Testaamista kannattaa harkita herkemmin, mikäli oireisen henkilön lähipiirissä on pikkuvauvoja tai yli 36 raskausviikolla olevia naisia.
Hinkuyskää ei yleensä ole tarpeen testata tavallisten ylähengitystieoireiden yhteydessä, mikäli henkilöllä ei ole tiedossa kontaktia hinkuyskätapaukseen, eivätkä oireet erityisesti viittaa hinkuyskään. Mikäli laboratoriovarmennetun tapauksen lähikontaktilla alkaa hinkuyskään sopivat oireet, voidaan lääkitys aloittaa myös oireiden perusteella ilman testaamista.
Hinkuyskärokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan
Suomessa kaikki lapset ja nuoret aikuiset saavat hinkuyskärokotukset maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokotukset annetaan neuvolassa kolmen, viiden ja 12 kuukauden iässä sekä 4-vuotiaana. Lisäksi tehosterokotusta tarjotaan kouluiässä kaikille 14–15-vuotiaille sekä nuorille aikuisille 25 vuoden iässä. 25-vuotiaille annetaan tehoste, vaikka edellinen olisi saatu armeijassa.
Tartuntatautilaki edellyttää suojaa hinkuyskää vastaan niillä, jotka työskentelevät alle vuoden ikäisten lasten kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Taudin ehkäisyn kannalta on tärkeää, että kaikki ottavat rokotusohjelman mukaiset rokotukset ajallaan.
Hinkuyskän rokotuskattavuus on Suomessa varsin hyvä. Poikkeuksen muodostaa 25 vuoden iässä suositeltava tehosteannos, jonka on ottanut vain pieni osa ikäluokasta. Kaikilla vuonna 1993 ja sen jälkeen syntyneillä on kuitenkin oikeus saada tehoste myöhemmin, jos se on jäänyt 25-vuotiaana ottamatta. Tehosteen voi ottaa myös raskauden aikana.
Lisätiedot
Toimenpideohje hinkuyskätapauksiin (THL)
Increase of pertussis cases in the EU/EEA (ECDC)
Jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, hinkuyskä-, polio- ja Hib -yhdistelmärokotteet (THL)
Usein kysyttyä lasten viitos- ja nelosrokotteista (THL)
Usein kysyttyä aikuisten ja nuorten jäykkäkouristusrokotuksista (THL)
Leif Lakoma
ylilääkäri
THL
p. 029 524 7898
[email protected]
Hanna Nohynek (rokotukset)
ylilääkäri
THL
p. 029 524 8246
[email protected]
