Kolmesti koronarokotetuista 80 vuotta täyttäneistä alle puolet on saanut neljännen annoksen – sairaalahoidon tarve painottuu iäkkäämpiin

21.4.2022

Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidettavien koronapotilaiden määrä on laskenut hieman. Rokotukset suojaavat vakavammilta tautimuodoilta edelleen hyvin. Neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille sekä 80 vuotta täyttäneille ja kaikille hoivakodeissa asuville iäkkäille.

Viikkojen 14–15 (4.–17.4.) aikana erikoissairaanhoitoon tuli runsaat 700 uutta koronapotilasta. Valtakunnallisesti erikoissairaanhoidon uusien potilaiden määrä on pysytellyt korkeahkolla tasolla. Tehohoidon tarve on kuitenkin kääntynyt laskuun: viikkojen 14–15 aikana tehohoitoon tuli 55 uutta koronapotilasta, kun kahdella edeltävällä viikolla (21.3.–3.4.) tehohoitoon päätyi 84 potilasta. Keskiviikkona 20.4.2022 sekä teho-osastoilla että muilla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla olevista koronapotilaista noin kolmannes oli hoidossa ensisijaisesti muun syyn kuin koronavirustaudin vuoksi.

Keskiviikkona 20.4.2022 perusterveydenhuollon vuodeosastoilla oli yhteensä 505 koronapotilasta. Perusterveydenhuollossa olevien potilaiden määrä kasvoi jyrkästi vuodenvaihteen 2021−2022 aikana. Tammi-helmikuussa potilaiden määrä pysyi korkealla tasolla, ja on maaliskuun aikana kasvanut entisestään. Keskiviikkona 20.4. päälle kolmannes perusterveydenhuollon osastoilla hoidettavista koronapotilaista oli hoidossa ensisijaisesti muusta syystä.

Koronavirustartuntaan liittyviä kuolemia oli sunnuntaihin 17.4.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 3 589. Viimeisen kahden kalenteriviikon aikana (4.–17.4.) menehtyneitä on kirjattu 337, kun edeltävän kahden viikon aikana kuolemia kirjattiin 406. Koko epidemian aikana menehtyneiden keski-ikä (mediaani) on 83 vuotta. Koronaan liittyvien kuolemien määrä heijastelee tartuntojen laajaa leviämistä koko väestössä omikron-aallon aikana.

Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on 0,80–0,90 (90 prosentin todennäköisyysväli). Edellisellä raportointikerralla luku oli 0,85–0,95. Hieman alle yhden arvio antaa viitettä epidemian mahdollisesta kääntymisestä laskuun koko väestön tasolla. Eri ikäryhmissä epidemia voi kuitenkin edetä eri tahtiin. Viime viikkoina erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu on painottunut vanhempiin ikäluokkiin.

Viime viikolla (10–11.4.2022) kerättyjen jätevesinäytteiden perusteella koronaviruksen RNA:n kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla, mutta viidellä viimeisellä mittauskerralla tulokset ovat pysyneet tasaisina eivätkä ole nousseet. Tällä viikolla (18.–19.4.2022) kerättyjen näytteiden RNA-lukumäärät julkaistaan perjantaina klo 12.00 THL:n verkkosivuilla.

Suomessa 18 vuotta täyttäneistä 87,4 prosenttia on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja 63,8 prosenttia kolme rokoteannosta. 60 vuotta täyttäneistä 85,8 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta. Yli 80-vuotiaista kolme rokoteannosta saaneista 44 prosenttia on saanut myös neljännen annoksen. Rokotukset suojaavat vakavammilta tautimuodoilta edelleen hyvin.

Neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille sekä 80 vuotta täyttäneille ja kaikille hoivakodeissa asuville iäkkäille. THL on julkaissut neljänsistä rokoteannoksista työpaperin, johon on koottu rokotuksia koskevaa taustatietoa päätöksenteon tueksi. Erikoissairaanhoitoa vaatineiden koronatartuntojen ilmaantuvuus on edelleen suurin rokottamattomien, ikääntyneiden henkilöiden keskuudessa. Tehohoitoon joutumisen riski oli kolme rokoteannosta saaneilla maaliskuussa noin kymmenesosa rokottamattomien riskistä joutua tehohoitoon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut keskeiset koronaepidemian seurantatiedot verkkosivuilleen.

Lisätietoja

Taneli Puumalainen
osastopäällikkö
STM
[email protected]

Liisa-Maria Voipio-Pulkki
johtava asiantuntija
STM
[email protected]

Mika Salminen
johtaja
THL
[email protected]

Infektiotaudit ja rokotukset Pääsivusto korona - thlfi koronavirus - thlfi