Lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viiveet paikoin vakavia – sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä kehittyy kuitenkin oikeaan suuntaan

Koko maassa 80 prosenttia palvelutarpeen arvioinneista valmistui alle kolmessa kuukaudessa. Osuus on huonontunut jo kolmen vuoden ajan. Henkilöstömitoituksessa on monella alueella merkkejä paremmasta.

Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä vain puolet palvelutarpeen arvioinneista valmistui lain määräajoissa. Samoilla alueilla yli puolella lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä ylittyi myös lakisääteinen asiakasmäärä. 

Tiedot perustuvat THL:n tämän vuoden lastensuojelun käsittelyaikoja ja henkilöstömitoitusta koskeviin tilastoihin. 

Koko maassa 80 prosenttia palvelutarpeen arvioinneista valmistui alle kolmessa kuukaudessa. Osuus on huonontunut jo kolmen vuoden ajan. Vain neljä aluetta pystyy toteuttamaan lähes kaikki palvelutarpeen arviot ajallaan.  

Palvelutarpeen arvioinnin on valmistuttava kolmen kuukauden aikana, jos lapsella arvioidaan lastensuojelun tarvetta tai lapsi on erityisen tuen tarpeessa. Vireille tulevien lastensuojeluasioiden mahdollinen kiireellisyys arvioidaan kuitenkin välittömästi.  

Henkilöstömitoituksessa monella alueella merkkejä paremmasta  

Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä oli keskimäärin asiakkaana 27 lasta lokakuussa 2024. Huhtikuussa vastaava luku oli 30.  

Positiivisesta kehityksestä huolimatta lain enimmäisasiakasmäärä ylittyy valtaosalla hyvinvointialueista. Vain viidellä hyvinvointialueella – Etelä-Karjalassa, Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla, Kainuussa ja Keski-Suomessa – lakisääteinen asiakasmäärä ei ylittynyt. 

Lastensuojelun henkilöstömitoitusta tiukennettiin vuoden 2024 alussa niin, että yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla asiakkaana enintään 30 lasta. Aiemmin luku oli 35. 

Sosiaalityöntekijäresurssin puutteet heijastuvat käsittelyaikoihin  

Hyvinvointialueilla, joilla oli ongelmia henkilöstömitoituksen toteuttamisessa, oli myös ongelmia käsittelyaikojen kanssa.  

"Palvelutarpeen arviointeja tehdään myös varhaisemmissa lapsiperheiden sosiaalipalveluissa, joten näillä indikaattoreilla ei ole suoraa syy-seuraussuhdetta. On kuitenkin selvää, että lastensuojelun resurssipula vaikuttaa myös varhaisen tuen palveluihin ja päinvastoin, sillä lasten palvelutarpeista huolehtii hyvinvointialueen sosiaalihuollon työyhteisö yhdessä. Työtovereiden kiireet heijastuvat väistämättä myös muiden työhön," toteaa THL:n kehittämispäällikkö Martta Forsell. 

Eduskunta hyväksyi marraskuussa lain, joka heikentää sosiaalityöntekijän sijaisena toimivan henkilön kelpoisuusehtoja. Lain on tarkoitus helpottaa sosiaalihuollon resurssivajeita. THL on kuitenkin pitänyt lakimuutosta riskinä asiakasturvallisuuden kannalta, sillä tehtävät edellyttävät vahvaa ammattitaitoa.  

Pelkona oikeanlaisen tuen viivästyminen  

Varhaisempaa lapsiperheiden sosiaalipalvelua ja lastensuojelua koskee osin eri lainsäädäntö. Vuonna 2022 voimaan tullutta lastensuojelun asiakasmitoitusta arvostellaan siitä, että paikoin asiakkaita ei siirretä lastensuojeluun, jotta lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden enimmäisasiakasmäärä ei ylittyisi. Näin oikeanlaisen tuen saaminen lapselle ja vanhemmille voi viivästyä ja johtaa raskaampien palveluiden, kuten sijoitusten, tarpeeseen.  
 
”Parasta olisi, jos samat työntekijät voisivat vastata lapsen ja perheen tukemisesta – siis välttää siirtymiä työntekijältä tai tiimiltä toiseen. Tämä toisi jatkuvuutta asiakkuussuhteisiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön sekä vahvistaisi kokonaiskuvaa ja tilanteen kehityksen seurantaa. Pitkällä aikavälillä myös kuluja saattaisi tulla vähemmän”, pohtii THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo.  

Lähteet   

Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus lokakuussa 2024 
Lastensuojelun käsittelyajat 1.4.2024–30.9.2024 

Lisätietoja 

Martta Forsell
kehittämispäällikkö 
puh. 029 524 7974
[email protected]

Taina Laajasalo
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7777
[email protected]