Neuvolaikäisten ja koululaisten terveystarkastusten toteuttamisessa suuria eroja hyvinvointialueiden välillä – tiedot täydentyvät edelleen
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset tehtiin keskimäärin 49 prosentille ikäluokkaan kuuluvista vuonna 2022.
Äitiys- ja lastenneuvolassa laajojen terveystarkastusten kattavuus pysyi lähes ennallaan verrattuna vuoteen 2021. Kouluterveydenhuollossa laajojen terveystarkastusten kattavuus heikkeni lukuvuonna 2022–2023 edelliseen vuoteen verrattuna.
Laajaan terveystarkastukseen sisältyy sekä terveydenhoitajan että lääkärin tapaaminen ja huoltajat kutsutaan aina mukaan. Laaja terveystarkastus voidaan toteuttaa erillisinä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottoina tai ne voidaan tehdä osittain tai kokonaan yhdessä.
Laaja terveystarkastus järjestetään neuvolassa lapsen ollessa 4 kuukauden, 1,5 vuoden ja 4 vuoden ikäinen sekä kouluterveydenhuollossa 1., 5., ja 8. luokalla.
Puolitoistavuotiaiden lasten laajojen terveystarkastusten kattavuus oli koko maassa 44 prosenttia ikäryhmästä. Päijät-Hämeessä kattavuus oli 86 prosenttia, Länsi-Uudellamaalla 32 prosenttia ja Helsingissä 25 prosenttia ikäryhmästä. Muut hyvinvointialueet sijoittuvat näiden väliin.
Viidennen luokan laajan terveystarkastuksen kattavuus oli koko maassa 52 prosenttia ikäryhmästä. Hyvinvointialueista paras kattavuus oli Kymenlaaksossa, 81 prosenttia, ja heikoin Keski-Uudellamaalla, 6 prosenttia.
Raportoitujen tulosten tarkkuutta ja vertailtavuutta heikentää Vantaan (2019 alkaen), Keravan, Helsingin ja Kauniaisen (2021 alkaen) potilastietojärjestelmän vaihdoksesta johtuva rekisteritietojen puutteellisuus.
Kokonaiskuva hyvinvointialueiden tilanteesta saadaan kattavasti vasta vuoden 2023 tiedoista
”Lasten ja perheiden ehkäisevät terveyspalvelut toteutuivat hyvin vaihtelevasti lastenneuvolassa vuonna 2022 ja kouluterveydenhuollossa lukuvuonna 2022–2023. Nyt, kun vuoden 2023 alussa perustetut hyvinvointialueet vastaavat palvelujen järjestämisestä, on tärkeä pyrkiä parantamaan yhdenvertaisuutta palvelujen saannissa”, pohtivat THL:n kehittämispäällikkö Sanna Nieminen ja ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
”Vasta vuoden 2023 tiedot kertovat todellisesta hyvinvointialueiden ajasta. Hyvinvointialueilla tehdään edelleen monenlaista kirjaamisen ja tilastoinnin yhtenäistämistyötä. Hyvinvointialueilla yhtenäistetään myös asiakas- ja potilastietojärjestelmiä ja koulutetaan henkilökuntaa niiden käyttöön”, Nieminen ja Hietanen Peltola jatkavat.
Koululaisten tiedot poimitaan lukuvuosittain 1.6.–31.5. Äitiys- ja lastenneuvolan tiedot poimitaan kalenterivuosittain.
Tiedot perustuvat THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisterin (Avohilmo) tietoihin. Vaikka tiedot eivät ole vielä alueellisesti täysin kattavia, ne kuitenkin antavat tärkeää tietoa terveystarkastusten toteutumisen suunnasta alueilla.
Aiheesta lisää
Opiskeluhuoltopalveluissa asioidaan paljon – useita palveluja käyttävien oppilaiden ja opiskelijoiden osuudet ovat kasvaneet
THL:n uutinen 21.2.2024
Lisätietoja
Lue lisää terveystarkastuksista äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä opiskeluhuollossa
Sanna Nieminen (äitiys- ja lastenneuvola)
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7355
[email protected]
Marke Hietanen-Peltola (kouluterveydenhuolto)
ylilääkäri
puh. 029 524 7294
[email protected]
Raimo Mahkonen
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 7669
[email protected]
Kaisa Pyrhönen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8421
[email protected]
