Nuorten kanssa työskennellessä kannattaa olettaa moninaisuutta ja kiinnittää huomiota nuorten vahvuuksiin

Nuorten kohtaaminen omana itsenään ennakkoluulottomasti ja kannustavasti, kasvattaa paremmin voivia aikuisia. On tärkeää nostaa esiin kaikkien nuorten hyvät tarinat, vahvuudet, voimavarat ja ilot. Tämä on tärkeä ohjenuora Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hankkeen projektipäällikölle Aino Jehkoille.   

Nuorten mielenterveyttä voi edistää Jehkoin mukaan kohtaamalla nuoret arvostavasti. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten voimavaralähtöisen tuen edistämistä tehdään osana Mielenterveysstrategian toteutusta. Arvostava kohtaaminen toimii kaikille nuorille.

Miten sukupuolivähemmistöihin kuuluvien mielenterveyttä voidaan edistää ja tukea?

Nuori tulee kohdata hyväksyvästi ja ennakkoluulottomasti. Häntä tulee kuunnella vakavasti ja kunnioittaen. Sukupuolen moninaisuus on hyvä kohdata arkisesti ja ei-problematisoiden sekä nuoren omia voimavaroja vahvistaen. Nuoren voimavaroja voi tukea keskustelemalla kannustaen ja nuorille voi tarjota näköaloja ja toivoa. Nuorilla voi olla epävarmuutta tulevaisuuden suhteen ja kysymyksiä esimerkiksi perheellistymisen mahdollisuuksista tai oman paikan löytämisestä. Ammattilainen voi keskustelussa tuoda nuorelle esiin erilaisia tulevaisuudennäkymiä ja tietoa esimerkiksi perheiden monimuotoisuudesta. Positiivisilla esimerkeillä on mahdollista vahvistaa nuoren uskoa tulevaisuuteen. 

Nuorten perhesuhteita on tärkeä tukea ja huolehtia, että nuorella on turvallisia ja arvostavia aikuisia ympärillä. Nuorille tulisi olla matalan kynnyksen palveluita ja tiloja, joissa on fyysisesti ja henkisesti turvallista. Sukupuolesta ja sen moninaisuudesta tulee myös antaa nuorelle asiallista tietoa. Ammattilaisten koulutuksesta sateenkaariteemoista on syytä huolehtia. 

Kaikenlaiseen syrjintään on tietenkin puututtava ja syrjiviä rakenteita purettava rohkeasti.

Voiko sukupuolivähemmistöön kuulumisesta kysyä tai puhua nuoren kanssa?

Kyllä sukupuolesta voi ja kannattaakin puhua siihen luontevissa ja turvallisissa tilanteissa. Puheeksi ottaminen tulee tehdä sensitiivisesti ja luottamuksellisesti. On hyvä ohjenuora, että kenenkään sukupuolta tai sukupuolivähemmistöön kuulumista tulisi olettaa. Hyviä tapoja ottaa sukupuoli puheeksi löytyy esimerkiksi THL:n ammattilaisille kokoamasta tietopaketista sateenkaarilapsista ja -nuorista (www.thl.fi/sateenkaaritieto).

Kokemusasiantuntijanuoret tuovat usein esille, että eivät toivo kaikkien kohtaamisten pyörivän sukupuolensa ympärillä, sillä se voi lisätä kokemusta erilaisuudesta. Nuoret toivovat tulevansa kohdatuksi kokonaisena, eikä vain yhden asian edustajina.

Mitä on mainitsemasi voimavaralähtöinen kohtaaminen?

Voimavaralähtöisessä kohtaamisessa huomio suunnataan yksilön positiivisiin voimavaroihin sekä ratkaisujen mahdollisuuksiin sen sijaan, että jumiudutaan ongelmiin. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten palveluiden näkökulmasta se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ollaan tietoisia nuoren haavoittuvasta asemasta ja sen mahdollisista vaikutuksista, mutta ei oteta sitä koko totuutena nuoren elämästä. Haavoittuvassa asemassa olevilla nuorillakin on yksilöllisiä voimavaratekijöitä, joita tunnistamalla ja vahvistamalla on mahdollista tukea nuoren positiivista mielenterveyttä ja hyvinvointia. 

Miten moninaisuutta olisi hyvä yleisesti huomioida ja onko juuri sukupuolivähemmistöön kuuluvien kohtaamisessa jotain erityistä?

Kaikki ihmiset hyötyvät sote-ammattilaisen sensitiivisyydestä sekä normitietoisesta työskentelyotteesta, jossa ammattilainen pyrkii irti omista ennakko-oletuksistaan ja antaa mahdollisimman paljon tilaa asiakkaalle kertoa itsestään. Myös sukupuolitietoinen kielenkäyttö, jossa vältetään turhaa sukupuolittamista, on kaikille hyödyllistä. 

Hyvä työkalu ammattilaisille on siis aina normitietoinen työote. Teemme kaikki oletuksia toisista ihmisistä, ja onkin taitolaji osata tunnistaa omia ennakko-oletuksiaan ja olla siirtämättä niitä ammatilliseen toimintaansa. Onneksi tämä on taito, jota voi aina kehittää. 

Monesti kuulee sanottavan ”älä oleta”, mutta ajattelen että se on inhimillisesti hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta. Olemme itse ottaneet työssämme motoksemme ”oleta moninaisuutta”. Sillä pyrimme muistuttamaan itseämme ja muita ammattilaisia siitä, että tiedämme vain murto-osan kohtaamiemme ihmisten elämistä ja taustoista. Ja jokaisella meillä on asioita, jotka erottavat meidät muista. Siksi on tärkeää antaa toisen ihmisen itse kertoa itsestään. 

Ammattilaisten on tärkeää, kuitenkin omata erityisesti tietoa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityispiirteistä ja tarpeista. Tieto auttaa huomioimaan eri ryhmiä omassa toiminnassaan. 

Millaisia voimavaratekijöitä sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on?

Nuorten keskeiset voimavaratekijät liittyvät arjen peruspilareihin. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa olennaista on hyväksytyksi tuleminen omana itsenään sekä toimiva keskusteluyhteys vanhempien kanssa. Lisäksi ystävät, kuulumisen tunne esimerkiksi koulu- ja harrastusyhteisöihin ja mielekkäät harrastusmahdollisuudet vahvistavat hyvinvointia. Myös säännölliset elintavat, kuten riittävä uni sekä säännöllinen ruokailu ja liikkuminen tukevat hyvinvointia.
 
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten voimavaratekijät ovat pitkälti hyvin samankaltaisia kuin muidenkin lasten ja nuorten. Olennaista kuitenkin on, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret ovat haavoittuvassa asemassa, ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Mistä näistä aiheista saa lisää tietoa?

thl.fi/sateenkaaritieto 
thl.fi/regnbagsinfo
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus SMOK
Hyväksytyksi tuleminen ja arvostava vuorovaikutus ovat tärkeimpiä tekijöitä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnissa, uutinen, THL, 12.3.2024

Toimittanut Mielenterveys, päihteet ja riippuvuudet -uutiskirjeeseen: Sanna Wuorio