Hyväksytyksi tuleminen ja arvostava vuorovaikutus ovat tärkeimpiä tekijöitä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnissa
Kokemus hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään ja rakentava vuorovaikutus perheessä, vertaisryhmissä sekä koulun ja muiden aikuisten kanssa tapahtuvissa kohtaamisissa ovat tärkeimpiä tekijöitä transnuorten hyvinvoinnin kannalta, selviää THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Transnuorilla tarkoitetaan nuoria, joiden sukupuolikokemus ei ollut sama kuin virallinen sukupuoli kyselyaineistossa.
Tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, jotka ovat yleisiä elämään tyytyväisemmillä transnuorilla. Ihmissuhteisiin ja saatavaan tukeen liittyvien tekijöiden lisäksi myös elintapoihin ja harrastuksiin liittyvien myönteisten tekijöiden, kuten riittävän unen, säännöllisten ruokailun ja liikunnan sekä kiinnostavien vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien havaittiin olevan yleisemmin läsnä tyytyväisempien transnuorten elämässä.
”Nuoren kohtaaminen omana itsenään ja hänen sukupuolikokemuksensa hyväksyminen vahvistavat nuoren hyvinvointia arjessa. Vanhempien ja perheen hyväksyvä tuki on oleellista, mutta kaikkien nuorten kanssa toimivien olisi hyvä miettiä, millaisia sukupuoleen liittyviä oletuksia ja odotuksia nuoriin kohdistaa ja millaista kieltä käyttää moninaisuuden näkökulmasta”, toteaa erikoistutkija Laura Sares-Jäske.
Vaikka tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan eri tekijöiden yhteyksiä elämään tyytyväisyyteen transnuorilla, olivat tulokset samankaltaisia myös cissukupuolisilla nuorilla eli nuorilla, joiden sukupuolikokemus vastaa virallista sukupuolta kyselyaineistossa. Samat hyvinvointia edistävät tekijät voivat siis toimia kaikilla nuorilla.
"Transnuorten yleisemmän mielenterveysoireilun takia hyvinvointia edistävät toimet voivat kuitenkin olla erityisen tärkeitä näiden nuorten hyvinvoinnin kannalta. Vahvistamalla transnuorten hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä voidaan vähentää nuorten yleisempää mielenterveysoireilua”, toteaa erikoissuunnittelija, Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hankkeen projektipäällikkö Aino Jehkoi THL:stä.
Tutkimuksen aineistona oli Kouluterveyskysely ja se toteutettiin osana kansallista Mielenterveysstrategiaa.
Pandemia heikensi seksuaali- ja sukupuolivähemmistönuorten mielenterveyttä
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien muita nuoria heikommasta hyvinvoinnista saadut aiemmat havainnot vahvistuivat myös kouluterveyskyselyn aineiston jatkotutkimuksessa.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi, terveys ja osallisuus olivat heikompia lähes kaikilla tutkituilla osa-alueilla verrattuna nuoriin, jotka ovat heteroseksuaaleja tai joiden sukupuolikokemus vastaa virallista sukupuolta. Tilanne ei muuttunut parempaan suuntaan tarkasteltujen tutkimusvuosien 2019–2023 aikana.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koronapandemian vaikutuksia.
Koronapandemia lisäsi mielenterveysongelmia kaikilla nuorilla, mutta erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla.
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla oli enemmän hyvinvoinnin ongelmia kuin seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla. Syinä heidän yleisemmälle oireilullensa voivat tutkimusten mukaan olla muun muassa hyväksymisen puute, kiusaaminen, syrjintä, yksinäisyys, vähemmistöstressi sekä sisäinen sukupuoliristiriidan kokemus.
”Näitä ongelmia selittävät pitkälti sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät normit, jotka mahdollistavat trans- ja homofobisen väkivallan ja asenteet sekä cissukupuolisuuden ja heteroseksuaalisuuden asettamisen hyvän elämän edellytykseksi”, toteaa tutkimuspäällikkö Jukka Lehtonen.
”Siksi heteronormatiivisten käytäntöjen purkaminen osana oppilaitosten ja hyvinvointipalvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua olisi tärkeää.”
Kaikilla elämänalueilla vähemmistönuoret eivät kuitenkaan pärjää muita nuoria heikommin. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret harrastivat taidetta ja kulttuuria yleisemmin kuin muut nuoret. Sekin voi olla voimavaratekijä.
Lähteet
Lisätietoa
Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hanke
Kansallinen mielenterveysstrategia
Kouluterveyskysely
Sateenkaaritietopaketti
Pieni sateenkaarisanasto
Yhteystiedot
Laura Sares-Jäske
erikoistutkija, THL
puh. 029 524 7238
[email protected]
Aino Jehkoi
erikoissuunnittelija, Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hankkeen projektipäällikkö, THL
puh. 029 524 8345
[email protected]
Jukka Lehtonen
tutkimuspäällikkö, THL
[email protected]
