Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä pysyy korkealla tasolla

Julkaisuajankohta 7.4.2022

Koronavirusepidemia ei edelleenkään osoita laantumisen merkkejä Suomessa. Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidettavien potilaiden kokonaismäärä on pysytellyt korkealla tasolla vuodenvaihteesta 2021−2022 asti. Rokotukset suojaavat vakavammilta tautimuodoilta edelleen hyvin. Ihmisten omaehtoiset toimet ovat tärkeitä tartuntojen ehkäisyssä.

Sunnuntaina 3.4.2022 erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 425 koronapotilasta, joista 44 oli teho-osastoilla ja 381 muilla vuodeosastoilla. Teho-osastoilla hoidettavien potilaiden määrä väheni tammikuun lopulla ja on pysynyt sen jälkeen noin 30–50 potilaan tasolla.

Viikkojen 12–13 (21.3.–3.4.) aikana erikoissairaanhoitoon tuli yhteensä 853 uutta koronapotilasta. Valtakunnallisella tasolla erikoissairaanhoidon uusien potilaiden määrä on pysytellyt korkeahkolla tasolla. Viikkojen 12–13 aikana tehohoitoon tuli 84 uutta koronapotilasta. Uusien tehohoitopotilaiden määrä on samaa tasoa kuin kahden edeltävän viikon aikana, jolloin tehohoitoon päätyi 81 potilasta. Keskiviikkona 6.4.2022 erikoissairaanhoidossa olevista potilaista noin kolmannes oli hoidossa ensisijaisesti muun syyn kuin koronavirustaudin vuoksi. Tehohoidossa olevien potilaiden vastaava osuus oli noin neljännes.

Keskiviikkona 6.4.2022 perusterveydenhuollossa oli yhteensä 591 koronapotilasta. Perusterveydenhuollossa olevien potilaiden määrä kasvoi jyrkästi vuodenvaihteen 2021−2022 aikana. Tammi-helmikuussa potilaiden määrä pysyi korkealla tasolla, ja on maaliskuun aikana kasvanut entisestään. Keskiviikkona 6.4. noin kolmannes perusterveydenhuollon osastoilla hoidettavista koronapotilaista oli hoidossa ensisijaisesti muusta syystä.

Koronavirustartuntaan liittyviä kuolemia oli sunnuntaihin 3.4.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 3 252. Viimeisen kahden viikon aikana (21.3.–3.4.) menehtyneitä on kirjattu 406, kun edeltävän kahden viikon aikana kuolemia kirjattiin 275. Koko epidemian aikana menehtyneiden keski-ikä (mediaani) on 83 vuotta. Koronaan liittyvien kuolemien määrä on kasvanut tartuntojen levitessä laajasti myös ikääntyneiden keskuudessa.

Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on 0,85–0,95 (90 prosentin todennäköisyysväli). Luku on hieman pienentynyt edellisestä raportointikerrasta, jolloin se oli 0,90–1,05. Tehollinen tartuttavuusluku kuvastaa tartuntojen leviämisen kehittymistä väestössä. Hieman alle yhden arvio tehollisesta tartuttavuusluvusta antaa viitettä epidemian mahdollisesta kääntymisestä laskuun koko väestön tasolla. Eri ikäryhmissä epidemia voi kuitenkin edetä eri tahtiin.

Suomessa 18 vuotta täyttäneistä yli 87 prosenttia on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja 63 prosenttia kolme rokoteannosta. 60 vuotta täyttäneistä 85 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta. Yli 80-vuotiaista kolme rokoteannosta saaneista 18 prosenttia on saanut myös neljännen annoksen. Rokotukset suojaavat vakavammilta tautimuodoilta edelleen hyvin.

Tämän ja viime viikon aikana (27.–28.3.2022 ja 3.–4.4.2022) kerättyjen jätevesinäytteiden perusteella koronaviruksen RNA:n kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla. Nämä tulokset näkyvät jätevesiseurannan viikkoraportissa, joka julkaistaan perjantaina klo 12.00 THL:n verkkosivuilla.

Epidemiaa torjutaan paikallisin ja alueellisin kohdennetuin toimin. Rajoitusten kevennyttyä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi, kontaktien välttäminen sairaana, kotitestaus ja mahdollisimman korkea rokotuskattavuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut keskeiset koronaepidemian seurantatiedot verkkosivuilleen.

Lisätietoja

Taneli Puumalainen
osastopäällikkö
STM
[email protected]

Mika Salminen
johtaja
THL
[email protected]
Infektiotaudit ja rokotukset Pääsivusto korona - thlfi koronavirus - thlfi