Suomen antibioottiresistenssitilanne on edelleen Euroopan parhaimpia – eri maiden tilanne vaihtelee suuresti
Antibioottiresistenssitilanne vaihtelee suuresti Euroopan maiden välillä. Resistenssitilanne on paras Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa ja huonoin Etelä-Euroopassa. Tiedot käyvät ilmi Euroopan tautivirasto ECDC:n seurantatiedoista sekä THL:n tuoreesta Finres 2022 -raportista, joka kuvaa Suomen resistenssitilannetta.
Huolena karbapeneemeille resistenttien Klebsiella pneumoniae- ja VRE-bakteerien lisääntyminen
Vakavia yleisinfektioita aiheuttavien bakteerien antibioottiresistenssi on edelleen yleistä Euroopassa. Merkittävimpiä huolenaiheita ovat karbapeneemeille resistenttien Klebsiella pneumoniae sekä vankomysiinille resistenttien Enterococcus faecium (VRE) -bakteerien osuuden jatkuva lisääntyminen.
K. pneumoniaen karbapeneemiresistenssi lisääntyi vuonna 2022 lähes 50 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna (EU:n keskiarvo 10,9 %, maiden vaihteluväli 0–72,0 %). Suomessa suuntaus on ollut vuosina 2018–2022 laskeva ja vuonna 2022 resistenssiä ei havaittu ollenkaan.
VRE-bakteereissa Euroopan maiden keskiarvo oli 17,6 prosenttia vuonna 2022 (maiden vaihteluväli 0–67,7 %). Suomessa niiden osuus oli 0,8 prosenttia.
Karbapeneemeille resistentit K. pneumoniae -bakteerit ovat ongelma erityisesti sairaaloissa. Esimerkiksi tehohoitopotilailla ne voivat aiheuttaa vakavia infektioita. VRE-bakteerit aiheuttavat yleensä infektioita vain potilailla, joiden puolustuskyky on erityisen heikko.
E. colin kolmannen polven kefalosporiiniresistenssi ja MRSA-tilanne parantunut
E. coli on yksi yleisimmistä vakavien yleisinfektioiden ja virtsatieinfektioiden aiheuttajista. E. colin kolmannen polven kefalosporiiniresistenssissä havaittiin Euroopassa 16,8 prosentin lasku vuosina 2019–2022. Vuonna 2022 EU:n keskiarvo oli 14,3 prosenttia (maiden vaihteluväli 5,8–40,2 %). Sama suotuisa kehitys on havaittu myös Suomessa sekä veri- että virtsanäytteistä eristetyistä E. coli -bakteerikannoissa.
Invasiivisista infektioista eristetyissä MRSA-kannoissa havaittiin Euroopassa 12,2 prosentin lasku vuosina 2019–2022. Vuonna 2022 EU-maiden keskiarvo oli 15,2 prosenttia (maiden vaihteluväli, 1,1–50,8 %). Suomen MRSA-tilanne on ollut viime vuosina tasainen ja hyvä. Vuonna 2022 MRSA-kantojen osuus oli 2,3 prosenttia.
Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia eli tulee sille resistentiksi. Tästä seuraa, että kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa. Jokainen voi osallistua antibioottiresistenssin torjuntaan huolehtimalla käsihygieniasta, ottamalla suositellut rokotukset ja käyttämällä antibiootteja asianmukaisesti.
Terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköissä on tärkeää noudattaa ohjeita moniresistenttien mikrobien tunnistamiseksi ja niiden leviämisen estämiseksi.
Euroopan antibioottipäivää vietetään 18. marraskuuta. Tavoitteena on edistää antibioottien tarkoituksenmukaista ja vastuullista käyttöä. Näin voidaan ehkäistä antibioottiresistenssiä ja säilyttää antibioottien teho mahdollisimman hyvänä.
Lisätiedot
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa: Finres 2022 (THL)
Surveillance Atlas of Infectious Diseases (ECDC, englanniksi)
Mikrobilääkeresistenssin seuranta (THL)
Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta (THL)
Euroopan antibioottipäivä (THL)
Kati Räisänen
erityisasiantuntija
THL
[email protected]
