Suomessa koronasta johtuvan tehohoidon tarve selvässä laskussa

Julkaisuajankohta 3.2.2022

Kolmansien rokoteannosten ottaminen on erityisen tärkeää 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille.

Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli 2.2. yhteensä 343 potilasta, kun 26.1. heitä oli 350. Teho-osastoilla oli 2.2. yhteensä 38 potilasta, kun viikko sitten teho-osastoilla oli yhteensä 48 potilasta. Viikolla 4 teho-osastoille tuli yhteensä 38 uutta covid-19-potilasta, kun edeltävien kahden viikon aikana heitä oli tullut 35–60. Erikoissairaanhoidossa tavanomaisilla vuodeosastoilla olevista koronapotilaista arviolta 23 prosenttia oli sairaalassa ensisijaisesti muun syyn takia. Teho-osastojen koronapotilaista tämä osuus oli 21 prosenttia.

Tautiin liittyviä kuolemia oli 2.2. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 2012. Viimeisen kahden viikon aikana (19.1.–2.2.) ilmoitettiin yhteensä 250 menehtynyttä, joista 82 prosenttia oli yli 70-vuotiaita.

Tartuntoja havaitaan paljon myös rokotetuilla henkilöillä, mutta rokotusten teho vakavaa tautia vastaan on edelleen erittäin hyvä. Kolmansien annosten ottamista suositellaan erityisesti 60 vuotta täyttäneille sekä riskiryhmiin kuuluville.

Suomessa 2.2. mennessä 18 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 87,4 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 84,7 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 55,3 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta. Viimeisen viikon aikana (27.1.–2.2.) kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut arviolta 3,9 prosenttiyksiköllä. Kattavuuden kasvu on jonkin verran hidastunut.

Viikolla 4 tehtiin noin 139 000 laboratoriotestiä.

30.–31.1.2022 kerättyjen jätevesinäytteiden perusteella koronaviruksen RNA:n kokonaismäärä Suomen jätevesissä on kääntynyt laskuun usean viikon ajan jatkuneen nousevan trendin jälkeen. Viiden viimeisen mittauskerran perusteella koronaviruksen RNA:n määrän nousun havaittiin taittuneen suurimmalla osalla tutkituista jätevedenpuhdistamoista. Tartuntojen mahdollinen väheneminen ei näy heti jäteveden RNA-määrissä, sillä koronaviruksen RNA:ta tiedetään erittyvän ulosteisiin keskimäärin kolmen viikon ajan tartunnan jälkeen.

Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät edelleen koko Suomessa.

Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot raportointisivustolla.

 

Lisätietoja:

Liisa-Maria Voipio-Pulkki
johtava asiantuntija
STM
[email protected]

Taneli Puumalainen
osastopäällikkö
STM
[email protected]

Anna Katz
projektipäällikkö
THL
[email protected]

Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
[email protected]
Infektiotaudit ja rokotukset Pääsivusto korona - thlfi koronavirus - thlfi