THL on koonnut tietoa digitaalisten mielenterveyspalvelujen kehittämisen tueksi
THL on koonnut tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluihin soveltuvista teknologioista tukemaan palvelujen kehittämistä.
Ohjaus-sarjassa on julkaistu suunnittelija Ilkka Pelkosen ja ylilääkäri Outi Linnarannan Mielenterveyspalveluiden täydentäminen teknologian avulla -julkaisu. Lisäksi teemasta on saatavilla tiivistys Päätöstenteon tueksi.
Julkaisu sisältää ajantasaista tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluissa hyödynnettävien digitaalisten hoitojen mahdollisuuksista. Hyvinvointialueiden kannattaa hyödyntää tietoa, kun ne kehittävät, ottavat käyttöön ja arvioivat mielenterveyden edistämisessä tai mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyssä ja hoidossa hyödynnettäviä hyvinvointi- ja terveyssovelluksia.
Julkaisut auttavat päättäjiä ja rahoittajia arvioimaan, missä teknologiasta voi olla lisähyötyä.
Mielenterveyssovelluksia käyttöönottavia organisaatioita julkaisut auttavat arvioimaan potilaiden terveyshyödyn ja hoidon turvallisuuden näkökulmia. Sovellusten ja teknologia-avusteisten hoitojen kehittäjät saavat tukea sovelluksen kuvaamiseen ja suunnittelun tietopohjaan.
”Digitaalisuus on yhä useammin mukana, kun pyritään varmistamaan, että ihmiset pääsevät aiempaa nopeammin hoitoon”, toteaa projektipäällikkö Susanna Forss. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittämättömyys ja säästöpaineet ovat usealla hyvinvointialueella ajankohtainen ongelma.
Digitaalisista palveluista sekä teknologia-avusteisista hoidoista ja käyttöönotosta on tietoa jo paljon
Hoitoa täydentävät teknologiset ratkaisut voivat monipuolistaa potilaan yhteydenpitoa hoitaviin henkilöihin, nopeuttaa avun tarjoamista akuuttitilanteissa tai soveltua kognitiiviseen kuntoutukseen.
Suomessa säännökset edellyttävät, että terveydenhuolto toimii tavalla, joka on turvallinen ja josta on potilaalle hyötyä. Teknologia-avusteisuuden vaikuttavuudesta on paras näyttö ahdistuksen ja lasten käytöshäiriöiden hoidossa. Erilaisissa oireissa tulokset hyödyistä ovat kuitenkin ristiriitaisia.
”Teknologia-avusteiset hoidot ja digitaaliset palvelut voivat auttaa, mutta eivät yksinään ratkaise sote-palveluiden ongelmia”, toteaa Linnaranta toteaa. ”Esimerkiksi vaikuttavuutta yliarvioidaan. Verkkoterapian vaikuttavuus on osoitettu aikuisten ahdistuksen hoidossa. Suoraan ei voi tulkita, että sama verkkoterapia olisi sopiva hoitomuoto myös nuorille tai muihin hoitoa vaativiin tilanteisiin.”
Aineiston kerännyt THL:n suunnittelija Ilkka Pelkonen huomauttaa, että teknologian käyttöönoton onnistuminen on todennäköisempää, kun siinä hyödynnetään aktiivisesti loppukäyttäjien palautetta tai kun loppukäyttäjät osallistuvat palvelun suunnitteluun ja arviointiin.
”Tämä vaatii myös resursseja. Käyttöönoton onnistuminen edellyttää viestintää, ylläpitoa, päivityksiä ja muokkauksia erilaisten väestöryhmien tarpeisiin. Hoidon vaikuttavuuden pohjan muodostaa teknologia-avusteisessakin hoidossa usein asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutus”, hän tähdentää.
Mielenterveysstrategia tavoittelee ihmisten tarpeiden mukaisia, laaja-alaisia palveluita
Suomessa kehitetyissä teknologisissa ratkaisuissa painopiste on ollut lievien oireiden itse- tai omahoidossa.
"Ensisijaisesti digitaaliset sote-palvelut pitää nähdä täydentämässä palvelukokonaisuutta siellä, missä ne parantavat palveluiden saatavuutta tai monipuolisuutta, Linnaranta painottaa.
Itsemurhien tai sairaalahoitojen vähentämiseksi tarvitaan edelleen vakavimmin sairaiden kohtaamista matalalla kynnyksellä ja monipuolisia avohoidon ja sairaalan tarjoamia palveluita.
”Teknologialla ei pääsääntöisesti voida vastata sellaisen psykiatrisen tai päihdehäiriön hoidon tarpeen tunnistamiseen tai tarjoamiseen, joka on hoidon kiireellisyyden tai oireilun vaikeusasteen perusteella välttämättömintä hoitoa.”
Linnaranta koordinoi THL:ssä kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Tänä vuonna toimeenpanossa keskitytään palveluiden yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden varmistamiseen.
- THL:n Ohjaus-sarja 18/2023, Ilkka Pelkonen ja Outi Linnaranta: Mielenterveyspalveluiden täydentäminen teknologian avulla
- Päätöksenteon tueksi – Outi Linnaranta ja Teija Strand: Teknologia täydentää mielenterveyspalveluita rahoituspäätökset ohjaavat kehittämisen suuntaa
Lisätietoja:
Sähköposti: [email protected]
Ilkka Pelkonen
suunnittelija,
terveydenhuollon digitalisaatio
Outi Linnaranta
ylilääkäri,
mielenterveysstrategian toimeenpano, mielenterveys ja päihdepalveluiden digitalisaatio
Susanna Forss
projektipäällikkö,
digitaaliset palvelut Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelma
Aiheesta lisää:
- Teknologia-avusteiset mielenterveyden hoitomenetelmät Suomessa (julkari.fi)
- Kansallisen mielenterveysstrategian tehtävät 2023 - 2024
- Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri
- Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)
.png/9390bf2b-194a-0aa8-188d-7d5ba3999427?t=1692000813275)
Julkaisut on toteutettu EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU) saadun rahoituksen tuella Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP).
