THL parantaa hyvinvointialueiden rahoituksen ennakoitavuutta – sairastavuustietoihin perustuvat laskelmat valmistuvat jo keväällä
THL pyrkii parantamaan hyvinvointialueiden rahoituksen ennakoitavuutta ja näin helpottamaan alueiden talouden suunnittelua. Ensi vuodesta alkaen THL julkaisee alueiden lopulliset rahoituslaskelmat pääosin jo keväällä. Laskelmat tehdään maaliskuussa valmiiksi väestön sairastavuustietojen osalta, ja syksyllä ne päivitetään ainoastaan väestön tulotiedoilla.
Aikataulun aikaistuminen tarkoittaa sitä, että THL poimii rahoituslaskelmissa käytettävät sairastavuustiedot hoitoilmoitusrekisteristään vastedes kolme kuukautta aiempaa aiemmin eli 14 kuukautta kalenterivuoden päättymisen jälkeen. Vuoden 2023 sairastavuustiedot poimitaan rekisteristä toisin sanoen 1.3.2025 ja niiden avulla lasketaan vuoden 2026 rahoitus.
”Kannustamme hyvinvointialueita toimittamaan tietonsa, mukaan lukien tiedot asukkaidensa sairastavuudesta, hoitoilmoitusrekisteriin kattavasti ja nopeasti heti kalenterivuoden päättymisen jälkeen. Näin pystymme hyödyntämään rahoituslaskelmissa mahdollisimman kattavaa tietopohjaa”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Mikko Peltola.
Sairastavuustietojen avulla THL laskee kullekin alueelle niin kutsutun tarvekertoimen. Kerroin kuvaa alueen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Kertoimen avulla puolestaan lasketaan, miten valtion rahoitus hyvinvointialueille jaetaan.
THL toimittaa laskelmat valtionvarainministeriölle (VM) kaksi kertaa vuodessa, ennakolliset tiedot maaliskuussa ja täydennetyt elokuussa. VM tekee lopulliset esitykset hyvinvointialueiden rahoituksesta vuosittain.
Tavoitteena on päästä käyttämään vuotta tuoreempia tietoja
Hoitoilmoitusrekisteriin toimitettavien tietojen ohjeistettu määräaika on ollut useita vuosia 2 kuukautta kalenterivuoden päättymisen jälkeen.
Käytännössä tiedot ovat kuitenkin sisältäneet puutteita, minkä vuoksi hyvinvointialueet ovat voineet täydentää ja korjata esimerkiksi sairastavuustietoja useita kuukausia jälkikäteen.
Tähän saakka THL on käyttänyt rahoituksen palvelutarvelaskelmissa aineistoa, joka on poimittu 17 kuukautta kalenterivuoden päättymisen jälkeen. Esimerkiksi vuoden 2025 rahoituksessa käytetyt tiedot koskivat vuotta 2022 ja ne poimittiin rekisteristä toukokuun 2024 lopussa.
Lisäajasta on seurannut se, että lopullisten rahoituslaskelmien aineisto on tällä hetkellä kolme vuotta vanhaa. Lisäksi toukokuinen määräaika on ollut liian myöhäinen ennakkolaskelmien osalta.
”Viiveiden vuoksi ennakkolaskelmat ovat saattaneet poiketa aika paljonkin lopullisista laskelmista ja lopulliset laskelmat siitä, mikä alueen todellinen tilanne rahoitusvuonna on. Tämä on vaikeuttanut alueiden mahdollisuuksia suunnitella talouttaan”, Peltola sanoo.
Tietojen poiminnan aikaistaminen 14 kuukauteen on ensimmäinen askel rahoituksen ennakoitavuuden ja ajantasaisuuden parantamisessa. Tällöin kevään 2025 ensimmäisten laskelmien tiedot ovat hoitoilmoitusrekisterien osalta samat kuin syksyn 2025 täydennetyissä laskelmissa ja vaihtelu pienenee.
”Lopullinen tavoitteemme on, että laskelmissa päästään käyttämään tietoja, jotka on toimitettu viimeistään kaksi kuukautta kalenterivuoden päättymisen jälkeen. Tällöin esimerkiksi vuoden 2027 rahoitusta koskevat laskelmat tehtäisiin keväällä 2026 ja ne perustuisivat vuoden 2025 tietoihin,” Peltola toteaa.
”Tietojen ajantasaisuuden ja laadun parantaminen ylipäätään vaatii tiivistä yhteistyötä alueiden, tietojärjestelmätoimittajien ja THL:n kesken”, sanoo THL:n ylilääkäri Jutta Järvelin.
THL parantaa laskelmien avoimuutta – tausta-aineisto julkaistaan vuosittain maaliskuussa
THL alkaa laatia ensi keväänä palvelutarpeen ennakkolaskelmia, jotka perustuvat edellisvuoden tietoihin. Niitä ei vielä käytetä varsinaisen rahoituksen pohjana, mutta ne antavat osviittaa siitä, miten edellisvuoden tiedot toimivat laskelmissa.
”Kun alkaa näyttää siltä, että edellisvuoden tietopohja on riittävän kattava, voimme alkaa hyödyntää rahoituslaskelmissa vuotta nykyistä tuoreempia tietoja”, sanoo THL:n erikoistutkija Tuukka Holster.
Avoimuuden lisäämiseksi THL alkaa julkaista verkossa myös ennakkolaskelmat sekä niiden pohjana olevat alueittaiset sairastavuustiedot vuosittain maaliskuussa. Näin hyvinvointialueet voivat itse tarkistaa, vastaavatko THL:n käyttämät tiedot hyvinvointialueiden omaa käsitystä siitä, kuinka yleisiä tietyt sairaudet alueella ovat.
Tietopohja koostuu monesta eri aineistosta
Rahoituslaskelmissa käytettyjen palvelutarvelaskelmien tietopohja koostuu useasta aineistosta. Hoitoilmoitusrekisteristä ynnä muista rekistereistä saatavien sairastavuustietojen ohella laskelmissa käytetään muiden muassa Tilastokeskuksen tietoja esimerkiksi ihmisten tuloista.
”Sosioekonomiset tiedot, kuten tulot, ovat hyvinvointialueilla suhteellisen vakaita. Niiden osalta ei ole niin suurta merkitystä, onko aineisto kahden vai kolmen vuoden takaista. Sairastavuuden osalta muutokset ovat paljon nopeampia, joten siitä tarvitaan mahdollisimman tuoretta tietoa”, Holster sanoo.
Lisätiedot:
Sote-palvelujen johtaminen, rahoitus ja kustannukset
Hilmo-opas (Hoitoilmoitusjärjestelmä)
Mikko Peltola
tutkimuspäällikkö
THL
p. 029 524 7458
[email protected]
Tuukka Holster
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7937
[email protected]
