Tuki väkivallan lopettamiseen on olennainen osa väkivallan ehkäisyä, mutta pitkäaikaista tukea on tarjolla vähän
Valtaosa lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan tekijöille suunnatuista tukipalveluista on suhteellisen lyhytaikaista tukea ja ohjelmatyötä. Pitkäaikaista psykososiaalista tukea väkivaltaisen käyttäytymismallien muuttamiseksi on tarjolla vain vähän. Tiedot käyvät ilmi THL:n tuoreesta selvityksestä, joka kuvaa väkivallan lopettamiseen tarjottavaa tukea Suomessa sekä lähisuhdeväkivallan tekijöiden kohtaamista hyvinvointialueiden sote-palveluissa.
Suomessa on tällä hetkellä 41 rikosseuraamusjärjestelmän ulkopuolista tukipalvelua, joissa tarjotaan tukea lähisuhdeväkivallan lopettamiseen tekijöille. Valtaosa palveluista tukee kaikkia lähisuhdeväkivallan osapuolia, mukaan lukien tekijöitä, ja kahdeksan on erikoistunut nimenomaan tekijöihin kohdistuvaan työhön. Seksuaaliväkivallan tekijöille on tarjolla neljä lopettamista tukevaa palvelua, joista kolme on erikoistunut tekijätyöhön.
Suurin osa tukipalveluista on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittamien järjestöjen toteuttamia. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksessa toimii yksi lähisuhdeväkivaltaan erikoistunut ohjelma ja kaksi seksuaalirikollisille kohdennettua ohjelmaa.
”Väkivallan tekijöitä tavataan eniten palveluissa, jotka ovat erikoistuneet tekijätyöhön. Sillä, mihin resursseja ja rahoitusta kohdennetaan, on merkitystä”, sanoo THL:n erikoistutkija Salla Kaikkonen.
Palveluihin ohjaamisessa on tehostettavaa
Selvitystyön ohessa toteutettiin myös hyvinvointialueiden sote-ammattilaisille suunnattu kysely väkivallan tekijöiden kohtaamisesta, mutta sen otos ei ole edustava.
Kyselyyn vastanneista yli 3 400:sta hyvinvointialueiden sote-ammattilaisesta kaksi kolmasosaa oli kohdannut työssään aikuisen lähisuhdeväkivallan tekijän. Valtaosa oli ottanut väkivaltaan liittyvän tuen tarpeen puheeksi, mutta alle puolet oli ohjannut asiakkaan johonkin palveluun väkivallan lopettamiseksi. Vajaa kolmasosa kertoi pyrkineensä edistämään asiakkaan väkivallan käytön lopettamista omassa työssään.
”Väkivallan tekijöiden saaminen mukaan palveluihin edellyttää väkivallan puheeksi ottoa ja aktiivista palveluohjausta viranomaisilta ja muilta tahoilta”, Kaikkonen sanoo.
Lähisuhdesurmien taustat tulisi tutkia
Lähisuhdeväkivalta johtaa vuosittain useisiin kuolemiin, mutta lähisuhdesurmien taustoja ei tutkita systemaattisesti, kuten muissa vakavissa tilanteissa ja onnettomuuksissa. Systemaattisen tutkimuksen avulla saataisiin parempi kokonaiskuva vakavan lähisuhdeväkivallan riskitekijöistä ja voitaisiin tehostaa lähisuhdeväkivallan riskinarviointia ja ennaltaehkäisyä.
Lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan ehkäisyn tehostaminen edellyttää kansallisia ja yhtenäistäviä toimia ja koulutusta erityisesti tekijätyöstä ja väkivallan käytön ehkäisystä. Myös hyvinvointialueiden roolia tulisi selkeyttää.
”Tuki väkivallan lopettamiseen tulee nähdä olennaisena osana väkivallan ehkäisyä ja keinona turvata väkivallan kokijoita ja lapsia”, Kaikkonen sanoo.
Maanantaina 25.11. vietetään kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. YK:n kansainvälinen Oranssit päivät -kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi järjestetään 25.11.–10.12.
Lisätiedot
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen (THL)
Väkivallan tekijän kanssa tehtävä katkaisutyö (THL)
Salla Kaikkonen
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7167
[email protected]
