Seksuaaliväkivalta

Seksuaaliväkivallassa on kyse seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden loukkauksesta. Turvallisuuden tunteeseen kuuluu keskeisesti luottamus, joka rikotaan väkivallan teoissa.

Seksuaaliväkivalta on erityisen traumatisoivaa, koska ihmisen seksuaalisuutta loukattaessa loukataan koko ihmisyyttä. Seksissä teot perustuvat vapaaehtoisuuteen ja tuottavat mielihyvää, mutta seksuaalisessa väkivallassa teot ovat usein vallan- ja voimankäyttöä ja aiheuttavat pelkoa.

Seksuaaliväkivalta aiheuttaa syyllisyyttä ja häpeää ja siten myös salailua, jonka vuoksi apua ei uskalleta hakea ja pyytää.

Tällä sivulla:

Seksuaaliväkivalta

Seksuaalinen väkivalta tai seksuaaliväkivalta on väkivaltaa, joka ilmenee henkilön seksuaalisen koskemattomuuden tai itsemääräämisoikeuden tahallisena loukkauksena. Termejä seksuaalinen väkivalta ja seksuaaliväkivalta voidaan käyttää toistensa synonyymeina. Molempien termien käytössä on kuitenkin syytä muistaa, että väkivallan kohteen näkökulmasta ei ole kyse seksuaalisesta teosta tai kokemuksesta.

Rikosoikeudellista termiä seksuaalinen hyväksikäyttö ei suositeta käytettäväksi, koska se antaa virheellisen kuvan tässä määritellyn seksuaaliväkivallan sisällöstä.  

Väkivaltakäsitteiden sanasto (Julkari)

Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta

Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta on laaja käsite, joka tarkoittaa kaikkia niitä tekoja, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Teot voivat sisältää ahdistelua, lähentelyä, koskettelua, pakottamista kosketteluun sekä painostamista tai pakottamista seksuaalisiin tekoihin.  Teot voivat tapahtua fyysisessä tai digitaalisessa ympäristössä. 

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan yleisesti sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti ja/tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Seksuaalisen kuvamateriaalin lähettäminen lapselle on seksuaalista häirintää ja se saattaa täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön.

Seksuaaliväkivallasta käytetään usein käsitteitä seksuaalinen väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Termit viittaavat siihen, että väkivalta olisi seksuaalinen teko tai kokemus, mitä se ei uhrin näkökulmasta ole.

Seksuaalisuuteen tai sukupuoleen kohdistuva häirintä voi olla katseita, eleitä tai ehdotuksia, jotka niiden kohde kokee epämiellyttävinä ja ahdistavina. Ne aiheuttavat hämmennystä ja pelkoa sekä vaikuttavat kielteisesti omaan koskemattomuuden ja turvallisuuden tunteeseen.

Seksuaalinen häirintä sosiaalisessa mediassa

Seksuaalinen häirintä sosiaalisessa mediassa voi sisältää monenlaisia tekoja kuten halventavia ja vihjailevia puheita tai seksuaalisia eleitä tai ilmeitä. Se voi olla seksuaalissävytteistä nimittelyä tai pyyntöjä kosketteluun webkameran tai muun digitaalisen laitteen välityksellä.

Grooming tarkoittaa aikuisen tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään seksuaaliseen kontaktiin lapsen kanssa tai houkutellaan lapsi tekemään seksuaalisia tekoja. Lasta voidaan myös kiristää seksuaalisilla kuvilla (sextortion).

Seksuaaliväkivaltaa ja -häirintää koskeva lainsäädäntö

Seksuaaliväkivaltaa tai häirintää voi olla kaikki se toiminta, jonka kohde kokee häiritsevänä. Myös sellaiset teot tai puheet, jotka eivät täytä rikoslain rangaistuskriteerejä, voivat olla traumatisoivia ja aiheuttaa turvattomuutta. Rikoslain luvussa 20 määritellään seksuaalirikokset ja rajat niistä tuomittaviin rangaistuksiin.

Seksuaaliväkivallan ja häirinnän yleisyys lapsilla ja nuorilla

Seksuaaliväkivallan ja -häirinnän kokemukset ovat yleisiä. Kouluterveyskyselyssä (THL 2021) merkittävä osa nuorista raportoi kokeneensa seksuaaliväkivaltaa ja häirintää.

  • 8.–9. luokkalaisista ja ammatillisten oppilaitosten tytöistä 42 prosenttia ja lukiossa opiskelevista tytöistä 40 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää puhelimessa tai internetissä vuoden aikana.
  • Julkisessa tilassa seksuaalista häirintää oli kokenut vuoden aikana 8.–9. luokkalaisista tytöistä 21 prosenttia, ammatillisten oppilaitosten tytöistä 25 prosenttia ja lukion tytöistä 29 prosenttia.
  • Seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli vuoden aikana kokenut 8.–9. luokkalaisista tytöistä 48 prosenttia, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 50 prosenttia ja lukiossa opiskelevista 51 prosenttia.
  • 8.–9. luokkalaisista tytöistä 13 prosenttia, ammatillisten oppilaitosten tytöistä 19 prosenttia ja lukion tytöistä 14 prosenttia oli kokenut seksuaaliväkivaltaa vuoden aikana.

Myös poliisin tietoon tullut seksuaaliväkivalta on lisääntynyt. Syynä kasvuun pidetään ilmoituskynnyksen madaltumista ja seksuaalirikoslain uudistusta.

Seksuaaliväkivalta ja erityis- ja riskiryhmät

Vammaisilla lapsilla ja nuorilla sekä sateenkaarinuorilla on erityinen riski joutua seksuaaliväkivallan uhriksi. Heidän haavoittuvuuttaan lisää ajattelutapa, joissa erityisryhmiä pidetään ei-seksuaalisina ja puolustuskyvyttöminä. Tällaisen ajattelun seurauksena voi olla, ettei seksuaalikasvatus tavoita erityisen haavoittuvassa asemassa olevia nuoria tai seksuaalikasvatus evätään heiltä jopa kokonaan. 

Seksuaaliväkivaltaa kokeneille ja läheiselle

Päivitetty: