Lähisuhdeväkivalta

Lähisuhdeväkivallaksi kutsutaan väkivaltaa, jonka tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu usein kodeissa ja se jää tyypillisesti piiloon.

Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Tyypillisesti uhrin koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille.

Rikoslaki ei tunne lähisuhdeväkivallan käsitettä, mutta vuodesta 2011 alkaen lievätkin pahoinpitelyt lähisuhteessa ovat olleet virallisen syytteen alaisia.  

Mitä lähisuhdeväkivalta on?

Perheväkivalta

Perheväkivalta viittaa yhden perheenjäsenen toiseen kohdistamaan väkivaltaan. Perheväkivalta on myös poliisin kotihälytysten tehtävälaji ja sitä käytetään rikosilmoitusten luokitteluissa.

Parisuhdeväkivalta

Parisuhdeväkivalta tarkoittaa läheisessä parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa.  Kun parisuhdeväkivalta jatkuu, se muuttuu ajan myötä usein rajummaksi ja seurauksiltaan vakavammaksi. 

Parisuhdeväkivalta on uhrille erityisen haavoittavaa, sillä se tapahtuu intiimissä ihmissuhteessa. Parisuhdeväkivallasta on vaikea irtaantua. Häpeä ja syyllisyys voivat monella uhrilla olla pitkään esteenä avun hakemiselle ja väkivaltaisesta suhteesta irtautumiselle.

Seurusteluväkivalta

Seurusteluväkivalta on nuorten parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Se eroaa aikuisten parisuhdeväkivallasta erityisesti siinä, että nuorella voi olla vielä keskeneräiset emotionaaliset ja kognitiiviset taidot. Nuori ei välttämättä hahmota, mikä on seurustelusuhteessa toivottavaa ja sallittua.

Lähisuhdeväkivallan riskiä lisäävät tekijät

Raskaana olevat ja pienten lasten äidit ovat erityisessä riskissä joutua parisuhdeväkivallan kohteeksi. Neuvolat tekevät väkivallan seulontaa ja pyrkivät tunnistamaan nuorten perheiden väkivaltaa.

Pikkulapsiperheissä velvollisuuksien lisääntyminen, yövalvomiset ja puutteelliset tunteiden hallinta- ja ilmaisutaidot voivat olla väkivaltaa lisääviä tekijöitä. Lapsen jatkuvat tarpeet, vaativuus ja kehittyvä oma tahto voivat yllättää. 

Vanhemmuuteen kohdistuu monenlaisia paineita. Siksi monet vanhemmat pyrkivät piilottamaan vaikeat tunteet ja ajatukset. Usein myös omien tarpeiden huomiointi jää aikuisilla vähäiseksi.

Erityisiä haasteita ovat myös ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta, vammaisten ihmisten kokema väkivalta, kunniaan liittyvä väkivalta ja tyttöjen ympärileikkaus.

Lähisuhdeväkivallan vaikutukset

Lapsuusajan haitallisia kokemuksia ovat 

• fyysinen, henkinen ja seksuaalinen väkivalta
• altistuminen vanhempien väliselle väkivallalle
• vanhempien päihdeongelmat
• mielenterveysongelmat
• eroriidat sekä 
• vanhempien menettäminen.

Fyysisiä vammoja ovat esimerkiksi 

• mustelmat
• murtumat
• naarmut ja hiertymät
• aivovammat
• palovammat ja 
• silmävammat.

Psyykkisiä eli tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi 

• masennus
• ahdistuneisuus
• syömis- ja unihäiriöt
• yliaktiivisuus tai 
• korostuneet häpeän tai syyllisyyden tunteet. 

Väkivallan psyykkisten seurausten tunnistaminen on tärkeää uhrin auttamiseksi. Väkivallalle altistuneen ihmisen oireet saattavat muuten vaikeuttaa väkivaltaisen tapahtuman käsittelyä. Näitä oireita ovat muun muassa 

• tapahtuneeseen nähden luonnoton tyyneys ja välinpitämättömyys
• muistikatkokset
• tapahtuneen kieltäminen
• lamaannus ja alistuva käyttäytyminen tai toisaalta vihamielinen ja kiihtynyt käytös
• tapahtuneesta kerrotun tarinan muuttuminen sitä mukaa kun asiat palaavat mieleen.

Seksuaaliterveyteen liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi 

• sukupuolitaudit
• ei-toivottu raskaus sekä 
• erilaiset vaikutukset seksuaalielämään. 

Pitkäaikaisia seurauksia voivat olla 

• toksinen stressi
• posttraumaattinen stressihäiriö
• pelkotilat
• paniikkihäiriö
• psykosomaattiset häiriöt
• alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö 
• itsetuhoinen tai väkivaltainen käyttäytyminen.

Väkivallan pitkäaikaisseurauksia voivat aiheuttaa myös sen vuoksi omaksutut erilaiset käyttäytymisen riskitekijät, kuten alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö.