Tutkimus: Vahva osallisuuden kokemus ja pärjäävän ihmisen identiteetti auttoivat koulukotiin sijoitettuja nuoria välttämään syrjäytymisen

Julkaisuajankohta 5.4.2022

THL:n tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä asiat auttavat koulukotiin sijoitettuja nuoria pärjäämään elämässä ja välttämään syrjäytymisen aikuisiällä.

Tutkimuksessa havaittiin, että nuoren selviytymisen kannalta tärkeää on osallisuuden kokemus, johon vaikuttavat muun muassa kokemukset merkityksellisyydestä, kuulumisesta ja koherenssista.

Kuten: Kokeeko nuori oman elämänsä ja tekemisensä merkityksellisiksi? Kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön? Saako hän äänensä kuuluviin ja kohdataanko hänet omana itsenään? Tuntuuko oma elämä ymmärrettävältä? Kokeeko nuori voivansa itse hallita omaa elämäänsä? 

”Vahva osallisuuden kokemus näytti olevan yhteydessä positiivisempaan minätarinaan ja laajemmin hyvinvointiin. Osallisuuden kokemuksen havaittiin lisäävän nuoren toimintavalmiuksia ja auttavan nuorta rakentamaan pärjäävän ihmisen identiteettiä”, kertoo THL:n tutkija Janette Niiranen

Toimintavalmiuksien lisääntymisen myötä nuorelle saatettiin myöntää esimerkiksi mahdollisuus käydä vierailemassa itsenäisesti läheisellä ostarilla tai lupa käydä läpi omia lastensuojeluasiakirjoja. Tämä lisäsi entisestään osallisuuden kokemusta. 

”Kun toimintavalmiudet, osallisuuden kokemus ja usko pärjäämiseen vahvistuivat, myös mahdollisia vastoinkäymisiä oli ollut helpompi käsitellä ja hallita”, kertoo THL:n johtava tutkija Anna-Maria Isola.

Matala osallisuuden kokemus – esimerkiksi kokemukset turvallisten ihmissuhteiden puuttumisesta ja hylkäämisestä – oli usein yhteydessä negatiivisempaan minätarinaan, kuten itsen näkemiseen ongelmanuorena.

Ongelmien sijaan tutkimuksessa haluttiin keskittyä onnistumisiin

Lapsuusiässä koulukotiin sijoitettujen parissa rikollisuus ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä, mutta osa pärjää kuitenkin aikuisuudessa hyvin, vaikka heille on kasautunut monia riskitekijöitä.

”Otimme yhteyttä henkilöihin, jotka olivat nuoruusiässä sijoitettuina koulukotiin ja joilla ei ollut aikuisiällä rekisterimerkintöjä mielenterveysongelmista tai rikollisuudesta. Etsimme heidän elämäntarinoistaan selviytymistä tukevia seikkoja, joista voitaisiin ottaa opiksi silloin, kun lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle, sekä silloin, kun heidän sijoituksensa päättyy ja he ovat jälkihuollon piirissä”, kertoo THL:n tutkija Janette Niiranen.

Haastatellut nuoret olivat olleet sijoitettuna koulukotiin joko vuonna 2001 tai 2006. Tutkimusjulkaisussa on esitetty esimerkkinä yhden nuoren tarina (Annan tarina).

Tutkimus täydentää tänään julkaistua THL:n tutkimusta sijaishuollon piirissä olevien lasten hyvinvoinnista.

Nuoret tarvitsevat vakaita suhteita aikuisiin ja turvallisia tilanteita oman tarinan läpikäymiseen

Nuorta voidaan tukea oman minätarinan sanoittamisessa. Lastensuojelun palveluntuottajien on erityisen tärkeää luoda turvallisia tilanteita, joissa nuoret voivat reflektoida omia kokemuksiaan suhteessa omaan historiaansa, nykyhetkeen sekä tulevaisuuden odotuksiin ja unelmiin.

”Vakaat ja luottamukselliset suhteet aikuisiin ovat ensiarvoisia merkityksellisyyden, kuulumisen ja koherenssin rakentumiselle, joka puolestaan vahvistaa koulukotiin sijoitetun nuoren osallisuuden kokemusta. Osallisuuden kokemus on motivaation edellytys – ilman aitoa motivaatiota nuori tai aikuinenkaan ei muuta haitallista käyttäytymistään”, sanoo Koulukodin jälkeen -hankkeen päätutkija Marko Manninen THL:stä.

Tarkempi tieto positiivisista elämänpoluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä mahdollistaa vaativan lastensuojelun menetelmien kehittämisen ja vakavasti käytösoireilevien nuorten tulevaisuuden näkymien parantamisen.

Lähde

Tutkimus on vertaisarvioitu ja julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä. Tutkimus tehtiin Koulukodin jälkeen -tutkimushankkeen ja Sokra-koordinaation yhteistyössä. Koulukodin jälkeen -hanke on THL:n ja valtion koulukotien yhteishanke. Hanketta ovat rahoittaneet THL:n lisäksi muun muassa Ahokkaan, Alli Paasikiven, OLVIn, Otto Malmin ja Sohlbergin säätiöt sekä Kristillinen Suojakotisäätiö. Sokra-koordinaatiota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Niiranen, Janette, Isola, Anna-Maria, Känkänen, Päivi & Manninen, Marko (2022) Constructing narrative identity and capabilities of Finnish reform school adolescents. Child and Adolescent Social Work Journal

Lue lisää

THL-tiedote 5.4.2022: Suurin osa sijaishuollossa olevista lapsista voi hyvin – lähes joka viidennen sijoituspaikassa lapsen hyvinvointiin vaikuttavia epäkohtia

Koulukodin jälkeen – seurantatutkimus koulukotiin sijoitetuista nuorista

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra

Osallisuuden osa-alueet

Osallisuuden edistämisen mallit

Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta

Yhteystiedot

Janette Niiranen
tutkija
puh. 050 594 3953
[email protected]

Marko Manninen
tutkimuspäällikkö
Puh. 040 560 5090
[email protected]

Anna-Maria Isola
johtava tutkija
puh. 029 524 7334
[email protected]
 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Lapset, nuoret ja perheet Mielenterveys Pääsivusto tutkimusohjelma1eriarvoisuus - thlfi tutkimusohjelma2sote - thlfi