Uimavesien suolistoinfektioriskiä voidaan arvioida riskinarviointityökalulla

Suomessa esiintyy ajoittain uimarantavesivälitteisiä epidemioita, kun suolistoperäisillä taudinaiheuttajamikrobeilla saastunutta vettä päätyy pintavesiin. Hygienisoimattomien jätevesien johtaminen vesistöihin lisää riskiä sairastua suolistoinfektioihin uimaveden välityksellä. Ihmisten terveyteen vaikuttavista vesivälitteisistä infektioriskeistä ja niiden arvioinnista on saatu uutta tietoa Hämeen alueella toteutetussa hankkeessa. 

Tutkimuksen mukaan Hämeen uimavesien hygieeninen laatu on hyvä. Vaikka tutkittujen jätevedenpuhdistamoiden purkuvesien vaikutusalueella havaittiin suolistoperäisiä mikrobeja, uimarannoilla määrät olivat vähäisiä verrattuna jätevesien purkukohtaan ja uimavesivälitteinen sairastumisriski arvioitiin normaalitilanteessa pieneksi.

Suolistoperäisten mikrobien lähteitä ovat jätevesien purkuvesien ja putkivuotojen lisäksi esimerkiksi luonnon- tai laiduntavien eläinten ulosteet sekä taajama-alueiden sade- ja sulamisvedet. Tutkituilla uimarannoilla tavattiin yhdyskuntajätevesien mikrobikuormituksen lisäksi pääasiassa lintujen ulosteista peräisin olevia mikrobeja. 

”Varsinkin runsaiden sateiden tai tulvien aikana saastelähteistä vesistöön huuhtoutuvien suolistoperäisten mikrobien määrät voivat olla suuria. Vastaanottavan vesistön ominaisuudet, kuten veden määrä ja vaihtuvuus, vaikuttavat mikrobien kulkeutumiseen ja laimenemiseen”, kertoo THL:n tutkija Anna-Maria Hokajärvi.

Uimavesiopas auttaa terveysriskin arvioinnissa

Puhtaat pintavedet tarjoavat virkistysarvoa ja hyvinvointia paikalliselle väestölle ja ovat myös matkailuvaltti. Pintavesiä käytetään myös juomaveden raakavetenä ja puhdistusprosessit valitaan raakaveden laatu huomioiden. 

Uimaveden riskinarviointityökaluja voidaan käyttää, kun halutaan arvioida taudinaiheuttajamikrobien aiheuttamia terveysriskejä luonnonvesissä. Uimavesiopas on käytännöllinen ja kaikille avoin työkalu riskien arviointiin ja hallintaan. Sitä voivat hyödyntää niin paikalliset terveysviranomaiset, vedenpuhdistuslaitokset kuin veden käyttäjätkin.

”Hankkeessa havaittiin, että etäisyys on kriittinen tekijä suolistomikrobien terveysriskinarvioinnissa. Mitä lähempänä saastumisen lähde on uimarantaa, sitä suurempi mahdollinen terveysriski on”, kertoo THL:n erikoistutkija Päivi Meriläinen.

Tutkimukset ovat osa Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi (VAIR) -hanketta, jossa olivat mukana Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Hanke oli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Hämeen Liiton rahoittama. Hanketta rahoittivat myös HS-Vesi ja Riihimäen Vesi.

Meriläinen P, Tuomisto JT, Kauppinen A, Hokajärvi A-M, Pitkänen T. 2021. Uimavesien riskinarviointi – työkalu terveysriskien arvioimiseen. Vesitalous 5/2021.

Lisätiedot

Hämeen uimavesien hygieeninen laatu on hyvä – suolistoinfektioriskiä pienennetään erilaisilla ratkaisuilla
(Helsingin yliopiston tiedote 19.10.2021)

Uimarantojen vesi
(THL)

Uimavesiepidemiat
(THL)

Suolistoinfektioon sairastumisen riski voidaan arvioida avoimella työkalulla
(THL)

Uimavesiopas
(Opasnet)

Anna-Maria Hokajärvi 
tutkija
THL 
p. 029 524 7715 
[email protected] 

Päivi Meriläinen
erikoistutkija  
THL 
p. 029 524 7826 
[email protected]