Enteroviruksen esiintyvyys Suomessa

 

Vuonna 2024 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 213 enterovirustapausta. Määrä on enemmän kuin vuonna 2023, jolloin tapauksia oli 135, mutta vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin tapauksia oli 551. 

Tapausmäärien vuosittaista vaihtelua selittää osittain se, että rinoviruksia on kirjautunut enteroviruksiksi. Tämä johtuu siitä, etteivät kaikki kliinisten laboratorioiden käyttämät testit  erottele näitä viruksia toisistaan. Syksystä 2022 lähtien on ollut mahdollista ilmoittaa tartuntatautirekisteriin rino-/enteroviruslöydös, ja osa enterovirustapauksista rekisteröityy näihin löydöksiin. 

Enterovirustapauksia esiintyy yleensä eniten syyskuusta marraskuuhun.  Vuonna 2024 enteroviruskausi alkoi jo elokuussa ja yli puolet tapauksista (56 %) oli elo-lokakuussa. Tapauksia esiintyi joka kuukausi.

Enterovirustapauksia todettiin kaikissa ikäryhmissä. Yleisimmät ikäryhmät olivat alle 5-vuotiaat lapset (24 % tapauksista) ja 15–19-vuotiaat (16 %). Sairastuneissa oli miehiä enemmän kuin naisia (54 % vrt. 46 %). 

Enterovirusinfektiot ovat yleensä lieväoireisia ja paranevat itsestään 1–2 viikon kuluessa. Ylähengitystieinfektioiden ja enterorokon lisäksi enterovirukset aiheuttavat muun muassa aivokalvotulehdusta ja sydänlihastulehdusta. THL:n tietoon ei tullut vuonna 2024 yhtään vakavaa enteroviruksen aiheuttamaa sairastumista.

Jätevesiseurannasta tietoa polioviruksen ja muiden enterovirusten esiintymisestä

Suomessa seurataan poliovirusten esiintymistä jätevesinäytteiden avulla osana kansallista ja kansainvälistä valvontaa. Tämä seuranta auttaa havaitsemaan mahdolliset poliovirusten esiintymiset jo ennen kuin ne aiheuttavat sairastapauksia. Jätevesinäytteet ovat tarjonneet lisätietoa myös muiden enterovirusten esiintymisestä.  Loppuvuodesta 2024 Suomessa löydettiin muuntunutta rokoteperäistä poliovirusta (VDPV2) Tampereen jätevedestä. Löydökseen ei kuitenkaan liittynyt yhtään potilastapausta.