Lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen

Osallisuudessa on kysymys lapsen ja nuoren vaikutusmahdollisuuksista itselle tärkeissä asioissa ja toimintamahdollisuuksista. Lapset ja nuoret ovat oman elämänpiirinsä parhaita asiantuntijoita. 

Palvelujen suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä vastaavat tahot voivat vahvistaa lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ottamalla heidät mukaan kasvu- ja kehitysympäristöjensä aktiivisiksi toimijoiksi.

Lasten ja nuorten osallistuminen palvelujen kehittämiseen 

Vaikka lainsäädäntö painottaa asiakkaiden osallistumisen vahvistamista palveluiden suunnitteluun, asiakkaiden osallistuminen on silti vähäistä. Lasten ja nuorten osallistuminen kohdalla se on vielä vähäisempää. Kaikki lapset ja nuoret eivät koe osallisuutta kasvu- ja kehitysympäristöissään.

Kouluterveyskyselyn mukaan

  • perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista seitsemällä prosentilla ja tytöistä 16 prosentilla oli erittäin heikko osallisuuden kokemus (2021)
  • toimintarajoitteisilla nuorilla on muita nuoria vähemmän osallisuuden kokemuksia (2017)
  • neljä prosenttia kaikista 4. ja 5.-luokkalaisista ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä, 8. ja 9.-luokkalaisista sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista näin koki 13 prosenttia ja ammattiin opiskelevista kahdeksan prosenttia (2021).

Osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamisen keinot

Osallisuus koskee tapaa, jolla lapset tulevat nähdyiksi ja kohdatuiksi joka päivä. Näin ollen osallisuus ei rajoitu vain johonkin yksittäiseen toimintoon. Osallisuuden edistäminen sen sijaan edellyttää, että lapsi nähdään toimijana, jolla on oikeus olla yhteisönsä arvostettu jäsen, jonka toimijuutta tuetaan systemaattisesti sekä jatkuvasti. (Kiilakoski 2017).

Lapsen ja nuoren osallisuuden vahvistaminen palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä vaatii toimintakäytäntöjen muuttamista. Oleellista on, että aikuiset osaavat tunnistaa sekä omassa toiminnassaan että toimintaa ohjaavissa rakenteissa lasten ja nuorten osallisuuden esteet. Osallisuuden toimintatapoja kehitettäessä on huomioitava lapsen ja nuoren näkökulma sekä heille luontaiset tavat toimia. Käytössä on oltava erilaisia lapsi- ja nuorisolähtöisiä menetelmiä, joilla tarjotaan osallisuuden mahdollisuuksia. 

Lasten ja nuorten mukaan ottaminen kuntien ja hyvinvointialueiden suunnitelmien laadintaan

Lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen linjaukset kirjataan kunta- ja hyvinvointialuekohtaisiin suunnitelmiin. Suunnitelmien valmistelijoiden vastuulla on käyttää suunnitelmien pohjana lasten ja nuorten kokemustietoa hyvinvoinnin tilasta ja palveluista. Valmistelijoiden tehtävä on myös selvittää lasten, nuorten ja perheiden näkemyksiä suunnitelmien tavoitteista ja päämääristä. Myös suunnitelmien arvioinnissa on tärkeää kuulla lapsia ja nuoria. 

Suunnitelmiin kuvataan, miten lapset ja nuoret voivat oikeasti osallistua ja vaikuttaa palveluissa. Keinoja voivat olla lapsen ja nuoren kasvu- ja kehitysympäristöissä tapahtuva suora vaikuttaminen tai edustuksellisilla foorumeilla vaikuttaminen. Erityisesti niiden lasten osallistumista tulee tukea, joiden mahdollisuudet saada näkemyksensä esille kielen, vamman, sairauden ja elämäntilanteen johdosta ovat poikkeukselliset.

Lapsen ja nuoren kasvuympäristöissä tapahtuva suora vaikuttaminen

Suora vaikuttaminen tapahtuu lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöissä ja palveluissa, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulussa, terveydenhuollon palveluissa, lastensuojelussa, nuorisotoiminnassa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa.

Aidosti osallinen tilanne mahdollistaa lapselle ja nuorelle tilan, jossa hänen on mahdollista tulla tunnustetuksi omana itsenään ja arvokkaana osana ympärillä olevaa yhteisöä. Esimerkiksi varhaiskasvatusikäiset voivat haluta vaikuttaa päiväkodin yhteisiin sääntöihin ja käytäntöihin. Kouluikäiset kaipaavat erityisesti mahdollisuutta osallistua koulutyön ja kouluyhteisön kehittämiseen.

Edustuksellisilla foorumeilla vaikuttaminen

Edustuksellisilla foorumeilla vaikuttaminen tapahtuu nuorisovaltuustoissa, lapsiparlamentissa, oppilaskuntien hallituksissa, kunnan eri lautakuntien tai koulujen johtokuntien jäseninä. Monessa kunnassa kehitetään systemaattisesti uusia lasten ja nuorten osallistumisen rakenteita. 

Vaikka edustuksellisen osallisuuden muotoja tulee kehittää, eivät ne kuitenkaan yksin takaa kaikkien osallisuutta. Tästä syystä erityistä huomioita on kiinnitettävä lapsen ja nuoren kasvu- ja kehitysympäristöjen toimintakulttuuriin. 

Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen

Lainsäädännön mukaan lasten ja nuorten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

  • Perustuslain 6 § 3 momentti (Finlex) määrää, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
  • Kuntalain 22 §:n (410/2015, Finlex) mukaan kuntalaisilla ja palvelun käyttäjillä tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
  • Nuorisolain 24 §:n (1285/2016, Finlex) mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
  • Perusopetuslain 47 a § (628/1998, Finlex) säätää, että opetuksen järjestäjän tulee edistää oppilaiden osallisuutta ja huolehtia, että oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta, joka voi olla useamman koulun yhteinen. Vastaavat velvoitteet sisältyvät
    - lukiolain 27 §:ään (629/1998, Finlex) ja
    - ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 106 §:ään (531/2017, Finlex)
  • YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artikla (SopS 59-60/1991, Finlex) velvoittaa takaamaan, että lapsella, joka kykenee muodostamaan oman näkemyksensä, tulee olla mahdollisuus ilmaista vapaasti näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.

Lähteet ja lisätietoa

Päivitetty: