Äitiysneuvola

Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on

  • turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi
  • edistää tulevien vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia
  • edistää tulevan lapsen kehitysympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
  • edistää kansanterveyttä ja ehkäistä raskauden aikaisia häiriöitä.

Äitiysneuvolassa tunnistetaan mahdollisimman varhain raskauden aikaiset ongelmatilanteet ja järjestetään viiveettä tarvittavaa apua, tukea ja hoitoa.  Äitiysneuvoloissa tarjotaan varhaista ja kohdennettua tukea syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi.

Mitä tietoa ja tukea vanhemmat saavat äitiysneuvolasta?

Äitiysneuvolan tavoitteena on, että vanhemmat

  • tietävät raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon tuomista elämänmuutoksista ja saavat valmiuksia muutosten kohtaamiseen
  • kokevat tulleensa kuulluksi ja ovat voineet keskustella mahdollisesta epävarmuudestaan ja tuen tarpeistaan
  • ovat voineet aktiivisesti osallistua raskauden aikaiseen hoitoonsa ja saaneet tarvitsemaansa tukea ja apua viiveettä
  • ovat tietoisempia omista ja perheen voimavaroista, perhe-elämää mahdollisesti kuormittavista tekijöistä sekä omasta toiminnastaan perheensä hyväksi
  • ovat saaneet valmiuksia omien ja koko perheen terveystottumusten tarkasteluun, ylläpitoon ja mahdolliseen muuttamiseen koko perheen hyvinvoinnin näkökulmasta
  • kokevat saaneensa vahvistusta vanhemmuuteen kasvuun sekä parisuhteen hoitamiseen
  • ovat saaneet vertaistukea, tunnistavat verkostonsa ja voivat tarvitessaan saada apua ja tukea.

Äitiysneuvolapalvelut (Terveysportti, Duodecim)

Terveystarkastukset

Määräaikaisia terveystarkastuksia järjestetään äitiysneuvolassa ensisynnyttäjälle raskauden aikana vähintään yhdeksän ja uudelleensynnyttäjälle vähintään kahdeksan. Näihin raskauden aikaisiin käynteihin sisältyy yksi laaja terveystarkastus kaikille perheille ja kaksi lääkärintarkastusta.

Ensisynnyttäjälle tarjotaan kaksi kotikäyntiä, joista toinen on raskausaikana (raskausviikoilla 30–32) ja toinen synnytyksen jälkeen (1–7 vrk kotiutumisesta). Uudelleensynnyttäjälle tarjotaan yksi kotikäynti synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkitarkastuksen tekee joko lääkäri tai siihen koulutuksen saanut terveydenhoitaja tai kätilö.

Ajat ovat ohjeellisia. Työntekijä varaa riittävän ja sopivan pituisen ajan tapauskohtaisesti asiakasperheen tarpeiden mukaisesti (huomioitava erityistilanteet kuten tulkin tarve).

E=ensisynnyttäjä
U=uudelleensynnyttäjä

6.–8. raskausviikko: Ensikontakti neuvolaan (E, U), 15 min

8.–10. raskausviikko: Ensimmäinen vastaanottokäynti terveydenhoitajalla/kätilöllä  (E, U), 1 h 30 min

13.–18. raskausviikko: Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan/kätilön osuus (E, U), 1 t 30 min

13.–18. raskausviikko: Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus: lääkärin osuus (E, U), 30 min

22.–24. raskausviikko: Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla/kätilöllä (E, U), 30 min

26.–28. raskausviikko: Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla/kätilöllä (E), 30 min

30.–32. raskausviikko: Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla/kätilöllä (tai kotikäynti ensisynnyttäjälle) (E, U), 30 min tai 2 t 30 min

35.–36. raskausviikko: Vastaanottokäynti lääkärillä ja terveydenhoitajalla/kätilöllä: (E, U), 30 min

37.–41. raskausviikko: Vastaanottokäynnit kahden viikon välein terveydenhoitajalla/ kätilöllä (E,U), 30 min

1.–7. vrk Synnytyksen jälkeen vastaanotto- tai kotikäynti, terveydenhoitaja/kätilö (E,U), 60 min tai 2 t 30 min

5.–12. vk Synnytyksen jälkitarkastus, lääkäri tai siihen koulutuksen saanut terveydenhoitaja/kätilö (E, U), 30 min

Määräaikaisten käyntien lisäksi raskaana olevalle ja synnyttäneelle järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan lisäkäyntejä äitiysneuvolaan. Näihin lisäkäynteihin on varattu aikaa henkilöstömitoituksissa 20 prosenttia sekä terveydenhoitajan tai kätilön että lääkärin vastaanottotyöhön käytettävissä olevasta ajasta.

Erityinen tuki

Terveysneuvonta ja määräaikaiset terveystarkastukset on järjestettävä siten, että lasta odottavan ja hänen perheensä erityisen tuen tarve (lisätuen tarve) tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuen tarve on selvitettävä, jos perheessä tai heidän ympäristössään esiintyy tervettä kasvua ja kehitystä vaarantavia tekijöitä. Tarpeen mukainen ja oikea-aikainen tuki on järjestettävä viiveettä. 

Raskaana olevat tai heidän perheensä voivat tarvita tukea monissa tilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi: lisäseurantaa edellyttävien raskausongelmien tunnistaminen, sairauksien hoito tai raskaana olevan sekä hänen perheensä erityistilanteet.

Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tarjotaan lisäkäyntejä neuvolaan tai kotikäyntejä sekä tehdään tarvittaessa yhteistyötä mm. äitiyspoliklinikan ja synnytyssairaalan sekä perhekeskuksen että hyvinvointialueen muiden toimijoiden kanssa. 

Mikäli on syytä epäillä syntyvän lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuvan eikä käytettävissä ole riittäviä voimavaroja, tulee neuvolan varmistaa raskaan olevalle ja hänen perheelleen riittävä tuki. Tällaisissa tilanteissa on otettava huomioon lapsen etu ja tarvittaessa tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus (Lastensuojelun käsikirja)

Äitiysneuvola osana äitiyshuollon palveluita

Yhdistetyssä äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitaja ja lääkäri toimivat yhteistyössä perheen kanssa äidin raskausajasta lapsen kouluikään asti.  

Äitiysneuvolan, äitiyspoliklinikan sekä synnytyssairaalan yhteistyön ja työnjaon on oltava suunnitelmallista ja jatkuvaa.

Henkilöstömitoitus äitiysneuvolassa

Kokopäivätoimisella terveydenhoitajalla tai kätilöllä on enintään 76 raskaana olevaa naista tai perhettä, kun terveydenhoitajalla tai kätilöllä on sijainen. Riittävän osaamisen varmistamiseksi tulee terveydenhoitajan tai kätilön vastuulla olla vähintään 38 raskaana olevaa naista.

Lääkäreillä vastaava suositus on enintään 600 raskaana olevaa naista kun lääkärillä on sijainen. Jos lääkäri työskentelee äitiysneuvolassa vain osan työajastaan, jaetaan kokopäivätoimista lääkäriä varten mitoitettu raskaana olevien määrä kyseisellä osuudella. Esimerkiksi jos lääkäri työskentelee kaksi päivää viikossa, voi hänellä olla korkeintaan 240 (600/5 X 2=240) raskaana olevaa vastuullaan.

Mikäli terveydenhoitaja tai lääkäri työskentelee alueella, jossa on paljon maahanmuuttajia tai muita erityistä tukea tarvitsevia perheitä, asiakaskunnan täytyy olla pienempi.

Jos terveydenhoitaja tekee yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolatyötä siten, että puolet työajasta on äitiysneuvolatyötä, voi hänen vastuullaan olla 38 raskaana olevaa naista ja 160 lasta.

Lähteet ja lisätietoa

Päivitetty: