Palvelut ja sukupuoli
Sukupuolten välisiä ja sisäisiä terveys- ja hyvinvointieroja voidaan tarkastella palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden, käytön ja vaikuttavuuden näkökulmista.
Naiset ovat miehiä aktiivisempia monien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden käyttäjinä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvilla ihmisillä on vaihtelevia kokemuksia palveluista. Puutteellinen tieto sukupuolivähemmistöihin liittyvistä asioista sekä pelko syrjinnästä voivat vaikeuttaa esimerkiksi intersukupuolisten ja transsukupuolisten ihmisten hakeutumista palveluiden piiriin.
Sukupuolen mukaisten erojen lisäksi palvelujen käyttöön vaikuttavat muut tekijät. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan esimerkiksi vammaispalveluja tarvinneista riittämättömästi palveluja koki saaneensa 35 prosenttia miehistä ja 40 prosenttia naisista.
Naiset käyttävät miehiä enemmän terveyspalveluita
Avohilmo-rekisterin mukaan vuonna 2022 naiset tekivät terveydenhuollon avohoidon käynneistä 58 prosenttia ja miehet 42 prosenttia. Suun terveydenhuollon käynneistä naiset tekivät 54 prosenttia ja miehet 46 prosenttia.
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan terveyspalvelun käytön kuluneen vuoden aikana koki sujuvaksi 50 prosenttia miehistä ja 52 prosenttia naisista. Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna harvimmin palvelun koki sujuvaksi 20-39-vuotiaat naiset.
Euroopan unionin perusoikeusviraston LGBTI-kyselytutkimukseen vastanneista suomalaista transihmisistä 23 prosenttia oli kokenut syrjintää sosiaali- ja terveydenhuollossa kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Terveydenhuollon osalta transsukupuolisista vastaajista:
- 6 % oli kokenut vaikeuksia terveydenhuoltoon pääsyssä
- 8 % oli joutunut vaihtamaan terveydenhuollon asiantuntijalta toiselle negatiivisen reaktion takia
- 21 % oli luopunut hoidosta syrjinnän pelossa
- 14 % koki, että heidän erityistarpeensa oli sivuutettu
- 26 % oli kokenut epäasiallista utelua
- 17 % koki, että heitä oli painostettu osallistumaan psykologiseen tai lääketieteelliseen testaukseen
- 20 % oli vältellyt terveyspalveluja.
Hieman alle puolet vastaajista ei ollut kokenut mitään yllä mainituista.
Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista vain noin 60 prosenttia koki saavansa apua silloin, kun sitä todella tarvitsee. Muista nuorista näin koki noin 80 prosenttia. Sateenkaarinuorilla oli myös muita nuoria kielteisemmät kokemukset koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksista.
Intersukupuolisten ihmisten kokemukset terveydenhuollosta vaihtelevat
Intersukupuolisten lasten hoidot on keskitetty viiteen yliopistosairaalaan. Sairaaloiden kesken ei ole sovittu erityisiä toimintamalleja tai hoitolinjoja.
Oikeusministeriön ja ulkoministeriön teettämän selvityksen mukaan intersukupuolisten ihmisten kokemukset terveydenhuollosta vaihtelevat.
- Lähes kaikki selvitykseen osallistuneet intersukupuoliset ihmiset nostivat esiin sen, että heidän kohtaamansa terveydenhuollon ammattilaiset eivät useinkaan tienneet intersukupuolisuudesta.
- Osa vastaajista kertoi välttelevänsä tai viivyttelevänsä terveydenhuollon palveluihin hakeutumista. Useammalla vastaajana tähän syynä on se, etteivät he koe voivansa luottaa terveydenhuollon ammattilaisiin.
Sukupuoli-identiteetin tutkimukseen hakeutui noin 800 ihmistä vuonna 2016
Sukupuolen korjaukseen liittyvät tutkimukset ja hoito on keskitetty valtakunnallisesti Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan erityispoliklinikoille. Vuonna 2016 sukupuoli-identiteetin tutkimukseen hakeutui noin 800 ihmistä. Lähetemäärät ovat kasvussa.
Palvelujen järjestämiseen liittyvillä tekijöillä on vaikutusta transsukupuolisten ihmisten elämäntyytyväisyyteen. Tutkimuksen mukaan sukupuolenkorjausprosessin eri vaiheissa transsukupuolisten ihmisten elämäntyytyväisyyttä heikensi
- korjausprosessiin liittyvät hankaluudet
- tyytymättömyys hoitokäytäntöihin
- tyytymättömyys hoidon tuloksiin.
Elämäntyytyväisyyttä prosessin eri vaiheissa paransi
- tarpeenmukaisen hoidon hakeminen ja saaminen
- yksilöllisten tarpeiden huomioiminen korjausprosessin suunnittelussa.
Suurin osa kotihoidon asiakkaasta on naisia
Myös sosiaalipalvelujen käytössä on sukupuolen mukaisia eroja. Esimerkiksi vuonna 2022 kotihoidon asiakkaista enemmistö oli naisia, mutta iän mukaan tarkasteltuna miehet muodostivat enemmistön 0-17-vuotiaiden ja 65-74-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli 74-vuotiaista kotihoidon asiakkaista 64 prosenttia oli naisia ja 36 prosenttia miehiä.
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapalveluja tarvinneista riittämättömästi palveluja koki saaneensa 42 prosenttia miehistä ja 45 prosenttia naisista. Sujuvaksi sosiaalipalvelun käytön viimeisen vuoden aikana koki 49 prosenttia miehistä ja 38 prosenttia naisista.
Digitaalisia sote-palveluja käyttävät nuoret ja naiset
Terve Suomi -tutkimukseen osallistunteista miehistä kolmasosa ja naisista kaksi viidesosaa oli asioinut digitaalisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä ja naisten keskuudessa, lukuun ottamatta yli 74-vuotiaiden ikäryhmää, jossa miehistä 16 prosenttia ja naisista kymmenen prosenttia oli käyttänyt digipalveluita. 20–39-vuotiaista naisista 61 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia oli asioinut digitaalisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Naiset käyttävät työllisyyspalveluita miehiä enemmän
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työntekijöitä oli 256 100 lokakuussa 2023. Heistä 59 prosenttia oli miehiä ja 41 prosenttia naisia.
Työttömänä työnhakijana lokakuussa 2023 olleista
- naisista 57 prosenttia oli työllisyyspalveluiden piirissä. Naisten yleisin työllisyyspalvelu oli omaehtoinen opiskelu.
- miehistä 37 prosenttia oli työllisyyspalveluiden piiristä. Miesten yleisin työllisyyspalvelu oli omaehtoinen opiskelu (11 %).
Lähteet
Avohilmo: Kotihoidon asiakkaat kuviona
Avohilmo: Terveydenhuollon avohoidon käynnit sukupuolittain
European Union Agency for Fundamental Rights (2020) EU-LGBTI II Survey data explorer.
Heinonen, Leena & Suominen, Tarja & Mattila, Aino & Kylmä, Jari (2013) Transsukupuolisten henkilöiden elämäntyytyväisyys ennen sukupuolen korjausprosessia, sen aikana ja sen jälkeen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2013 50:1, 5–20.
Jokela, Satu & Luopa, Pauliina & Hyvärinen, Anni & Ruuska, Tupu & Martelin, Tuija; & Klemetti, Reija (2020) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Työpaperi 38/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kärnä, Teemu (2017) Transsukupuolisuus. Lääkärikirja Duodecim.
Oikarinen, Tikli (2019) Ei tietoa eikä vaihtoehtoja; Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2019:3. Helsinki: Oikeusministeriö.
Parikka, Suvi & Pentala-Nikulainen, Oona & Koskela, Timo & Kilpeläinen, Heikki & Ikonen, Jonna & Aalto, Anna-Mari & Muuri, Anu & Koskinen, Seppo & Lounamaa, Anne (2018) Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2017-2018.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto
Terve Suomi: Digitaaliset palvelut ja digitaalinen asiointi
