Palvelut ja sukupuoli

Sukupuolten välisiä ja sisäisiä terveys- ja hyvinvointieroja voidaan tarkastella palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden, käytön ja vaikuttavuuden näkökulmista.

Naiset ovat miehiä aktiivisempia monien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden käyttäjinä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvilla ihmisillä on vaihtelevia kokemuksia palveluista. Puutteellinen tieto sukupuolivähemmistöihin liittyvistä asioista sekä pelko syrjinnästä voivat vaikeuttaa esimerkiksi intersukupuolisten ja transsukupuolisten ihmisten hakeutumista palveluiden piiriin.

Sukupuolen mukaisten erojen lisäksi palvelujen käyttöön vaikuttavat muut tekijät. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan esimerkiksi vammaispalveluja tarvinneista riittämättömästi palveluja koki saaneensa 35 prosenttia miehistä ja 40 prosenttia naisista.

Naiset käyttävät miehiä enemmän terveyspalveluita

Avohilmo-rekisterin mukaan vuonna 2023 naiset tekivät terveydenhuollon avohoidon käynneistä 58 prosenttia ja miehet 42 prosenttia. Suun terveydenhuollon käynneistä naiset tekivät 54 prosenttia ja miehet 46 prosenttia.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan terveyspalvelun käytön kuluneen vuoden aikana koki sujuvaksi 50 prosenttia miehistä ja 52 prosenttia naisista. Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna harvimmin palvelun koki sujuvaksi 20-39-vuotiaat naiset.

Euroopan unionin perusoikeusviraston LGBTI-kyselytutkimukseen vuonna 2023 vastanneista suomalaista transihmisistä yli viidennes oli kokenut syrjintää sosiaali- ja terveydenhuollossa kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Yleisimpiä syrjintäkokemukset olivat transmiehillä (32 %) ja harvinaisimpia ei-binääreillä vastaajilla (19 %).

Vaikeuksia palvelussa tai palveluun pääsyssä oli kokenut neljännes transnaisista, viidennes transmiehistä ja kuusi prosenttia ei-binääreistä ihmisistä. Kolmannes transmiehistä oli luopunut hoidosta syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun perusteella tai vältellyt terveyspalveluiden käyttöä. Transnaisilla oli transmiehiä ja ei-binäärisiä yleisemmin (27 %) kokemuksia painostamista osallistua psykologiseen tai lääketieteelliseen testaukseen.

Kolmannes transnaisista, 41 prosenttia transmiehistä ja viidennes ei-binääreistä ihmisistä oli kokenut epäasiallista kommentointia tai utelua.

Osalla vastaajista ei ollut kyselyssä selvitettyjä kielteisiä kokemuksia. Näin vastasi 40 prosenttia transnaisista, 26 prosenttia transmiehistä ja 58 prosenttia ei-binääreistä.

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan transsukupuolisista nuorista alle puolet koki saavansa apua silloin, kun sitä todella tarvitsee. Cisnuorista näin koki 72 prosenttia. Sateenkaarinuorilla oli myös muita nuoria kielteisemmät kokemukset koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksista.

Intersukupuolisten ihmisten kokemukset terveydenhuollosta vaihtelevat

Intersukupuolisten lasten hoidot on keskitetty viiteen yliopistosairaalaan. Sairaaloiden kesken ei ole sovittu erityisiä toimintamalleja tai hoitolinjoja.

Oikeusministeriön ja ulkoministeriön teettämän selvityksen mukaan intersukupuolisten ihmisten kokemukset terveydenhuollosta vaihtelevat. Lähes kaikki selvitykseen osallistuneet intersukupuoliset ihmiset nostivat esiin sen, että heidän kohtaamansa terveydenhuollon ammattilaiset eivät useinkaan tienneet intersukupuolisuudesta.

Osa vastaajista kertoi välttelevänsä tai viivyttelevänsä terveydenhuollon palveluihin hakeutumista. Useammalla vastaajana tähän syynä on se, etteivät he koe voivansa luottaa terveydenhuollon ammattilaisiin.

Suurin osa kotihoidon asiakkaista on naisia

Myös sosiaalipalvelujen käytössä on sukupuolen mukaisia eroja. Esimerkiksi vuonna 2022 kotihoidon asiakkaista enemmistö oli naisia, mutta iän mukaan tarkasteltuna miehet muodostivat enemmistön 0-17-vuotiaiden ja 65-74-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli 74-vuotiaista kotihoidon asiakkaista 64 prosenttia oli naisia ja 36 prosenttia miehiä.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapalveluja tarvinneista riittämättömästi palveluja koki saaneensa 42 prosenttia miehistä ja 45 prosenttia naisista. Sujuvaksi sosiaalipalvelun käytön viimeisen vuoden aikana koki 49 prosenttia miehistä ja 38 prosenttia naisista.

Digitaalisia sote-palveluja käyttävät nuoret ja naiset

Terve Suomi -tutkimukseen osallistunteista miehistä kolmasosa ja naisista kaksi viidesosaa oli asioinut digitaalisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä ja naisten keskuudessa, lukuun ottamatta yli 74-vuotiaiden ikäryhmää, jossa miehistä 16 prosenttia ja naisista kymmenen prosenttia oli käyttänyt digipalveluita. 20–39-vuotiaista naisista 61 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia oli asioinut digitaalisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Naiset käyttävät työllisyyspalveluita yleisemmin kuin miehet

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työntekijöitä oli 305 900 heinäkuussa 2024. Heistä 55 prosenttia oli miehiä ja 45 prosenttia naisia.

Työttömänä työnhakijana heinäkuussa 2024 olleista

naisista 36 prosenttia oli aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä. Naisten yleisin työllisyyspalvelu oli omaehtoinen opiskelu
miehistä 31 prosenttia oli työllisyyspalveluiden piiristä. Miesten yleisin työllisyyspalvelu oli työvoimakoulutus.