Omaishoito ja perhehoito

Omaishoito ja perhehoito tukevat vanhusten, vammaisten ja sairaiden henkilöiden kotona asumista.

Tämän sivun sisältö

• Omaishoito
• Perhehoito

Omaishoito

Omaishoidossa hoito ja huolenpito järjestetään kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Sopimusomaishoitoa säätelee laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on hoidettavan henkilön sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. 

• Suomessa on noin 51 500 omaishoidettavaa.
• Omaishoidettavista noin puolet on 75 vuotta täyttäneitä.
• Omaishoitajia on noin 50 000.
• Valtaosa omaishoitajista on naisia.
• Muistisairaudet ovat omaishoidon yleisin syy.

Vuonna 2023 omaishoidon tukea sai keskimäärin noin 2,5 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä ja 4 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Osuudet vaihtelevat paljon hyvinvointialueiden välillä. 

Omaishoidon tukeen kuuluvat 

• hoitoa tarvitsevan palvelut
• omaishoitajan hoitopalkkio
• omaishoitajan lakisääteiset vapaapäivät
• omaishoitajaa hänen tehtävässään tukevat palvelut. 

Sopimusomaishoidon ulkopuolella on merkittävä määrä läheisapua. Terve Suomi -väestökyselyn mukaan vuonna 2022 arviolta 1,2 miljoonaa henkilöä – reilu neljännes aikuisista –auttoi säännöllisesti toimintakyvyltään heikentynyttä tai sairasta läheistään selviytymään kotona. 

• Lisää tilastotietoa omaishoidosta Sotkanetistä
• Laki omaishoidon tuesta

Omaishoitajien tilanne

Omaishoito on usein raskasta ja sitovaa. Sopimusomaishoidossa hoitaja sitoutuu hoivaan ja huolenpitoon vähintään kaksi–kolme kertaa joka päivä tai valvoo ja ohjaa hoidettavaa lähes kaiken aikaa. Tästä huolimatta vain reilu puolet omaishoitajista pitää vapaansa. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset toteutuvat omaishoitajille harvemmin kuin joka toinen vuosi. Osa omaishoitajista ei koe tarvitsevansa tarkastuksia, mutta syynä voi olla myös tiedon puute.

Yhä useampi omaishoitaja hoitaa puolisoaan ja on itsekin iäkäs. Iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla on erityisen suuri riski uupua.

THL teki ehdotuksen kansallisiksi omaishoidon tuen myöntämisperusteiksi STM:n pyynnöstä vuonna 2022. Myöntämisperusteiden yhtenäistäminen lisäisi omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta. 
Omaishoidon tuen kansalliset myöntämisperusteet – THL:n ehdotus

Vuonna 2024 tehdyn selvityksen mukaan omaishoitajat ovat eri alueilla eri asemassa, koska hyvinvointialueet myöntävät omaishoidon tukea erilaisin perustein. Omaishoidon myöntäminen on melko lähellä THL:n suosittamia omaishoidon tuen kansallisia myöntämisperusteita alle kolmasosalla alueista. 
Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024: Hyvinvointialueiden myöntämisperusteet, toimintakäytänteet ja omaishoidon tuen menot

Miten omaishoitajaa voi tukea?

Omaishoitajien jaksamista tulee vahvistaa riittävän varhaisella yksilöllisesti räätälöidyllä tuella ja palveluilla. Näin tuetaan omaishoitajia jaksamaan tehtävässään ja varmistetaan turvallinen omaishoitosuhde. 

Omaishoitajaa tukevat

• säännöllinen yhteydenpito
• hyvinvointi- ja terveystarkastukset
• tarpeiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja muu tuki 
• lakisääteiset vapaat sekä rohkaisu ja tuki niiden pitämiseen
• tarvittaessa myönnettävät muut vapaat
• monipuoliset kotiin tuotavat ja kodin ulkopuoliset sijaishoitovaihtoehdot 
• apu sijaishoidon järjestämiseen
• vapautus asiakasmaksuista
• mahdollisuus käydä halutessaan ansiotyössä.

Moni omainen huolehtii läheisestään ilman toimeksiantosopimusta. Myös tällaisissa omaishoitotilanteissa tuki on tarpeen.

Perhehoito

Perhehoidossa iäkkään hoito ja huolenpito järjestetään perhehoitajan yksityiskodissa eli perhekodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoitoa antaa perhehoitaja.

Perhehoidossa iäkäs ihminen voi olla osa perheyhteisöä, elää tavallista perheen arkea ja kokea olonsa turvalliseksi.

Hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä ammatillisen perhehoidon tuottajan kanssa. Ammatillisella perhekodilla tulee olla yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukainen lupa. 

Perhehoitolaki

Kenelle perhehoito sopii?

Perhehoito sopii iäkkäälle ihmiselle, jolla on kotiin annettavista palveluista huolimatta vaikeuksia selviytyä arjessa, mutta joka ei vielä tarvitse esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista. Erityisen hyvin perhehoito sopii ikäihmiselle, joka kokee olonsa kotona yksinäiseksi tai turvattomaksi tai jonka elämänlaatu on heikentynyt. Perhehoito sopii myös henkilölle, jolla on muistisairaus, mutta joka vielä pärjää yöt ilman säännöllistä apua.

Perhehoidon muodot

• Lyhytaikainen ympärivuorokautinen tai osavuorokautinen perhehoito ikäihmisen omassa kodissa (ns. kiertää perhehoito)
  • tukee kotona asumista ja arkiselviytymistä
  • on avuksi, jos kotihoidon käynnit eivät pysty tarjoamaan riittävää läsnäoloa
  • sopii omaishoitajien vapaapäivien ja lyhyiden asiointivapaiden järjestämiseen
  • tukee toipilasta tai kuntoutujaa sairaalajakson jälkeen
• Osavuorokautinen tai lyhytaikainen perhehoito perhekodissa
  • tuo arkeen mielekästä, toimintakykyä ylläpitävää toimintaa
  • tarjoaa sosiaalisia suhteita
  • sopii omaishoitajien vapaapäivien ja lyhyiden asiointivapaiden järjestämiseen
  • mahdollistaa omaishoitajan työssäkäynnin
• Pitkäaikainen, jatkuva perhehoito perhekodissa
  • vaihtoehto, kun kotona asuminen ei enää onnistu kotihoidon, omaishoidon ja/tai osa- tai lyhytaikaisen perhehoidon tuella.

Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon (Perhehoitoliitto ry)

Perhehoitajan tehtävä

Perhehoitaja vastaa ikäihmisen arjen sujumisesta, kokonaisvaltaisesta hoivasta ja huolenpidosta.

Perhehoitajan ei tarvitse olla sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.

Ennakkovalmennuksessa varmistetaan, että henkilö soveltuu perhehoitajan tehtävään. Hyvinvointialueet ja järjestöt järjestävät yhdessä ennakkovalmennuksia.

Hyvinvointialueet järjestävät perhehoitajan jaksamista ja hyvinvointia tukevat lakisääteiset toimet.

Perhehoitajia tuetaan monin eri tavoin. Hyvinvointialue

• nimeää jokaista hoidettavaa kohden vastuutyöntekijän, jolla on riittävästi aikaa tukea perhehoitajaa
• avustaa tarvittaessa perhehoitajaa lakisääteisten vapaapäivien sijaishoidon järjestämisessä
• kartoittaa päätoimisen perhehoitajan jaksamista hyvinvointi- ja terveystarkastuksin ja koostaa hänelle hyvinvointia tukevan palvelukokonaisuuden
• tukee perhehoitajaa työnohjauksen, lisäkoulutuksen ja vertaistuen keinoin
• tukee perhehoitoa tarvittaessa kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluilla.

Perhehoito hyvinvointialueilla

Iäkkäiden perhehoito on lisääntynyt viime vuosina. Manner-Suomessa oli lähes 250 toimeksiantosuhteista perhekotia vuonna 2021, ja iäkkäiden toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa oli reilut 3 300 asiakasta. Heistä enemmistö sai joko lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa. Kiertäviä perhehoitajia oli noin 450. Perhekotien ja kiertävien perhehoitajien määrä vaihtelee hyvinvointialueittain paljon.

• Tilastotietoa perhehoidon kattavuudesta Sotkanetissä
• Iäkkäiden perhehoidon yleisyys ja toimintakäytännöt. Tuloksia järjestäjäkyselystä 2022. 

Kun hyvinvointialue ottaa perhehoidon palveluvalikoimaansa, tarvitaan

• sääntökirja
• perhehoitajien ennakkovalmennukset
• koordinaattori.

Heti aloitusvaiheessa on hyvä ottaa käyttöön koordinoidun perhehoidon toimintamalli. Toimintamalli kuvaa miten ikäihmisten perhehoito sosiaalipalvelumuotona järjestetään asiakkaan, omaisten, perhehoitajan ja palveluohjauksen näkökulmasta.
Ikäihmisten koordinoidun perhehoidon toimintamalli (Innokylä)

Iäkkään henkilön RAI-arviointi perhehoidossa (Tiedä ja toimi)