Autoklinikka-tutkimukset

Tausta

Kansalliset väestötutkimukset antavat luotettavan, ajanmukaisen ja laaja-alaisen tiedon väestön terveydentilasta, toimintakyvystä ja hoidontarpeesta.  Niiden avulla voidaan seurata mainittujen ilmiöiden kehitystä pitkällä aikavälillä ja ennustaa tulevaa kehitystä. Väestötutkimusten tuottamien tietojen avulla voidaan siten kohdentaa terveyspolitiikkaa, edistää terveyttä sekä suunnitella ja arvioida terveyspalveluja ja etuuksien käyttöä. Väestötutkimukset ovat myös tärkeä väestön terveyttä määräävien tekijöiden epidemiologisen tutkimuksen tietolähde.

Kun sairausvakuutuslaki tuli voimaan vuonna 1964, Kansaneläkelaitos (Kela) käynnisti sekä sen vaikutuksia arvioineen laajan haastattelututkimuksien sarjan että terveystarkastusmenetelmiä käyttäneitä joukkotutkimuksia toteuttaneen Autoklinikan toiminnan.

_{Autoklinikan pilottitutkimus Korppoossa ensimmäisessä klinikka-autossa ja Folkhälsanin laivassa m/s Gullkronan. Korppoossa 27.7.1965.}

Aineistot

Autoklinikka oli liikkuva tutkimusyksikkö, joka teki vuosina 1965 – 1980 terveystarkastuksia eri puolilla Suomea kolmessa väestötutkimuksessa, Autoklinikan moniseulontatutkimuksessa ja siihen liittyvässä rintasyövän joukkotutkimuskokeilussa, Autoklinikan uusintatutkimuksessa ja Mini-Suomi tutkimuksessa. Autoklinikkaan kuului laajimmillaan neljä linja-auton alustalle rakennettua tutkimusasemaa röntgenlaitteineen ja laboratorioineen sekä tarvittava henkilökunta. Toimintansa aikana Autoklinikka tutki yli 100 000 suomalaista. Aineistot muodostuvat tutkittavien terveystarkastuksessa antamista tiedoista, näytepankista  ja yli 40 vuoden ajalta terveyttä koskevista seurantatiedoista.

Kelan Autoklinikkatutkimuksen jatkona toteutettiin vuosina 2000−2001 kansallinen Terveys 2000 -tutkimus ja vuosina 2011−2012 sen seurantavaihe.

Tieteellinen tutkimus

Autoklinikka-aineistojen pohjalta on julkaistu satoja tieteellisiä tutkimuksia. Aineistojen perusteella voidaan edelleen tehdä monipuolista kansanterveydellistä, viime kädessä sairauksien ehkäisyyn tähtäävää, tutkimusta. Seuraavat lähestymistavat ovat erityisen sopivia:

• Eteneviä kohorttitutkimuksia voidaan tehdä terveystarkastuksen tietoja ja seuranta-tietoja käyttäen.
• Näytepankkitietojen avulla voidaan joko tehdä takenevia kohorttitutkimuksia tai upotettuja tapaus-verrokkiasetelmia.
• Toisto-analyysejä voidaan tehdä Autoklinikan moniseulonta- ja uusintatutkimusaineistoa yhdistämällä.
• Meta-analyysejä voidaan tehdä liittämällä aineistoja kotimaisiin tai ulkomaisiin väestöaineistoihin.
• Terveysseurantaa 45 vuoden aikajaksona voidaan tehdä yhdistämällä Autoklinikan moniseulonta-aineisto, uusintatutkimusaineisto, Mini–Suomi-aineisto ja Terveys 2000/2011 aineistot.

Autoklinikka-aineistot seurantoineen on suurin Suomessa oleva kohorttitutkimuksiin soveltuva aineisto. Aineistojen arvoa lisää myös tutkittavien erittäin korkea osallistumisalttius.