Psykoosiriskioireiden ja ensipsykoosin ennuste

Kesto:

1.8.2010–31.12.2031

Vastuuyksikkö:

Yhdenvertaisuus

Muualla verkossa:

Hankkeessa tutkitaan ensipsykoosin puhkeamiseen ja sairauden kulkuun ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsingin kaupunki, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Teknologian tutkimuskeskus (VTT Oy), Aalto-yliopisto ja Turun yliopisto.

Hankkeeseen on rekrytoitu vuosina 2010–2016 ensimmäistä kertaa psykoosiin sairastuneita tai psykoosiriskioireilevia 18–40-vuotiaita potilaita ja terveitä vertailuhenkilöitä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Uusien potilaiden rekrytoiminen on päättynyt ja tutkittavia seurataan seurantatutkimuksin.

Tutkimuksen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää ensipsykoosin hoitoa ja hoitojärjestelmää. Lisäksi tavoitteena on tarkastella psykoosin kehittymistä, hoitovastetta ja sairauden ennustetta mm. aivojen rakenteellisilla muutoksilla, sairaudentunnolla ja aineenvaihdunnallisilla muutoksilla.

Kliiniset ja hoitojärjestelmään liittyvät tavoitteet:

Selvittää, miten ensipsykooseja alueella hoidetaan, kuinka nopeasti ja mitä kautta potilaat pääsevät hoitoon, millaisia toimintakyvyn ongelmia heillä on ja millainen ensipsykoosin ennuste on.
Validoida suomenkielisiä kyselylomakkeita, jotka kartoittavat psykoosin oirekuvaa ja potilaiden toimintakykyä.
Tutkia eri psykoosien kliinistä kuvaa, niihin liittyvää samanaikaissairastavuutta ja kliinisten piirteiden yhteyttä ennusteeseen.
Tutkia potilaiden elintapoja ja niiden muutoksia sairauden alkuvaiheessa sekä muutosten yhteyttä esimerkiksi painonnousuun.

Sairauden kehittymistä, hoitovastetta ja ennusteen arvioimista koskevat tavoitteet:

Selvittää aivojen rakenteellisiin muutoksiin liittyvät biokemialliset muutokset ja muutosten etenemistä ennustavat tekijät.
Tutkia sairaudentunnon ja itsehavainnoinnin aivomekanismeja ja merkitystä sairauden ennusteen kannalta; uutena osana on kokemuskuvantaminen.
Tutkia ensipsykoosiin liittyviä aineenvaihdunnallisia muutoksia: (1) yhteys psykoosioireisiin, (2) yhteys lääkehoitoon, (3) yhteys hoitovasteeseen, (4) yhteys sivuvaikutusten kehittymiseen, erityisesti painonnousu ja sokeri- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöt.
Tutkia tulehduksen ja elimistön puolustusjärjestelmän häiriöiden merkitystä ensipsykoosissa: (1) yhteys oireisiin, (2) yhteys lääkehoitoon, (3) yhteys hoitovasteeseen, (4) yhteys sivuvaikutusten kehittymiseen, erityisesti painonnousu ja sokeri- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöt.
Tutkia suolistoflooran merkitystä ensipsykooseissa: (1) mahdolliset patogeenit, jotka itsessään selittäisivät oireita, (2) yhteys aineenvaihdunnan häiriöön, (3) muutokset seurannassa ja merkitys psykoosioireiden ja fyysisten oireiden kannalta, erityisesti painonnousu ja sokeri- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöt.