Kuntoutuksen tietopohja -hanke (KUTI)

Kuvaus

Kuntoutuksen tietopohja -hankkeen (KUTI) tavoitteena oli rakentaa edellytyksiä kuntoutuksen tietopohjalle ja kehittää yksittäisen asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutumisen seurantaa. Yhtenäinen tietopohja mahdollistaisi myös toimintakykytiedon hyödyntämisen kuntoutusprosessien vaikutusten seurannassa ja johtamisessa sekä kuntoutuksen vertailutiedon koostamisen yli organisaatiorajojen.

Hankkeen tausta

Kuntoutusjärjestelmä toimii Suomessa monissa tilanteissa hyvin, mutta sen hajanaisuus tuottaa ongelmia. Tietoa asiakkaan toimintakyvystä kerätään kuntoutusprosessin eri vaiheissa vaihtelevin käytännöin ja välinein. Toimintakykytietoa syntyy esimerkiksi kun työikäisen univaikeuksia hoidetaan, iäkkään muistin tilaa selvitetään ja lapsen murtunutta jalkaa hoidetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen keräämä tieto kirjataan ja tallennetaan potilas- ja asiakastietojärjestelmiin eri muodoissa, esimerkiksi numeroina ja tekstinä.

Mitä toimintakyky on?

Toimintakyky tietojärjestelmissä

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kuntoutuksen uudistamiskomitea esitti vuoden 2017 loppuraportissaan 55 ehdotusta kuntoutusjärjestelmän kehittämiseksi. THL:n rooli oli erikseen tunnistettu tai se oli muutoin keskeinen komitean useissa ehdotuksissa, jotka koskivat

sote-tietopohjaan sisältyvää seurantatietoa kuntoutuspalveluista, niiden kohdentumisesta ja tuloksellisuudesta
yhteentoimivia tietojärjestelmiä, joissa toimintakykytiedon tietorakenteet saadaan toimimaan toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa yli organisaatiorajojen
yhteisesti sovittuja käytäntöjä turvaamaan kuntoutuksessa tarvittavan tiedon käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi

Sote-tietopohjan kehittämishanke

Toimintakykytiedon kirjaaminen

Tavoite

KUTI-hankkeen tavoitteina oli

osoittaa, miten yhtenäisestä toimintakykytiedosta ja muusta kuntoutuksen tietopohjasta voidaan muodostaa kuntoutusta kuvaavia käyttökelpoisia vaikutus- ja vertailutiedon indikaattoreita, joita voidaan edelleen hyödyntää tiedolla johtamisessa
arvioida ja valita pätevät ja luotettavat toimintakykymittarit asiakastyöhön sekä laatia niiden käyttöön liittyviä suosituksia yhteisesti sovittuihin kuntoutuksen eri tilanteisiin
ohjata ja sitouttaa kuntoutustoimijoita käyttämään suosituksia ja yhtenäistä toimintakykytiedon kirjaamisen rakennetta, joiden avulla kuntoutuksesta voidaan kerätä tietoa yhtenäisellä tavalla arvioinnin pohjaksi
arvioida näiden yhtenäisten toimintakyvyn mittaus- ja arviointikäytäntöjen valtakunnallista toteutumista.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa hyötyjä eri kohderyhmille

Hyödyt potilaalle/asiakkaalle

yhdenmukainen toimintakykyarvio hoitopaikasta riippumatta (käytetään samoja mittareita) tukee yhdenvertaisia palveluja ja päätöksiä
vähemmän tarvetta kertoa samoja tietoja uudelleen eri ammattihenkilöille
kansalainen voi täyttää sähköisiä kyselyitä ja mittareita itsenäisesti
toimintakykyyn sovitettuja parempia kuntoutuspalveluita

Hyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille

taloudellisia säästöjä päällekkäisen arviointityön ja kirjaamisen vähentyessä, kun ajantasaiset tiedot on saatavilla ja yhdenmukaisissa rakenteissa
tiedon laatu ja vertailtavuus paranevat, kun käytetään yhdessä sovittuja ja päteviä arviointivälineitä
paremmat mahdollisuudet seurata potilaiden ja asiakkaiden toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä kuntoutusinterventioiden vaikutuksia
mahdollisuus kuntoutusprosessien asiakaslähtöisempään suunnitteluun ja kehittämiseen sekä palvelujen muotoiluun
kuntoutuksessa toimivien ammattihenkilöiden työn palkitsevuus paranee, kun tulokset tulevat näkyviksi

Hyödyt yhteiskunnalle

toimintakyvystä ja kuntoutuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää sote-tietopohjassa sekä seurannan ja arvioinnin indikaattoreissa
kuntoutuksen vaikuttavuus paranee, kun kuntoutuksen kohdentumista, sujuvuutta ja tuloksellisuutta voidaan johtaa ja seurata vertailutiedolla
vältetään sosiaali- ja terveydenhuollossa päällekkäisten ja heikkolaatuisten toimintakykymittareiden ja kyselyiden kehittämiseen, ylläpitoon, sähköistämiseen ja implementoimiseen liittyvät kustannukset