Kuntoutuksen tietopohja -hanke (KUTI)
Kuvaus
Kuntoutuksen tietopohja -hankkeen (KUTI) tavoitteena oli rakentaa edellytyksiä kuntoutuksen tietopohjalle ja kehittää yksittäisen asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutumisen seurantaa. Yhtenäinen tietopohja mahdollistaisi myös toimintakykytiedon hyödyntämisen kuntoutusprosessien vaikutusten seurannassa ja johtamisessa sekä kuntoutuksen vertailutiedon koostamisen yli organisaatiorajojen.
Hankkeen tausta
Kuntoutusjärjestelmä toimii Suomessa monissa tilanteissa hyvin, mutta sen hajanaisuus tuottaa ongelmia. Tietoa asiakkaan toimintakyvystä kerätään kuntoutusprosessin eri vaiheissa vaihtelevin käytännöin ja välinein. Toimintakykytietoa syntyy esimerkiksi kun työikäisen univaikeuksia hoidetaan, iäkkään muistin tilaa selvitetään ja lapsen murtunutta jalkaa hoidetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen keräämä tieto kirjataan ja tallennetaan potilas- ja asiakastietojärjestelmiin eri muodoissa, esimerkiksi numeroina ja tekstinä.
Toimintakyky tietojärjestelmissä
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kuntoutuksen uudistamiskomitea esitti vuoden 2017 loppuraportissaan 55 ehdotusta kuntoutusjärjestelmän kehittämiseksi. THL:n rooli oli erikseen tunnistettu tai se oli muutoin keskeinen komitean useissa ehdotuksissa, jotka koskivat
- sote-tietopohjaan sisältyvää seurantatietoa kuntoutuspalveluista, niiden kohdentumisesta ja tuloksellisuudesta
- yhteentoimivia tietojärjestelmiä, joissa toimintakykytiedon tietorakenteet saadaan toimimaan toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa yli organisaatiorajojen
- yhteisesti sovittuja käytäntöjä turvaamaan kuntoutuksessa tarvittavan tiedon käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta.
Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi
Sote-tietopohjan kehittämishanke
Toimintakykytiedon kirjaaminen
Tavoite
KUTI-hankkeen tavoitteina oli
- osoittaa, miten yhtenäisestä toimintakykytiedosta ja muusta kuntoutuksen tietopohjasta voidaan muodostaa kuntoutusta kuvaavia käyttökelpoisia vaikutus- ja vertailutiedon indikaattoreita, joita voidaan edelleen hyödyntää tiedolla johtamisessa
- arvioida ja valita pätevät ja luotettavat toimintakykymittarit asiakastyöhön sekä laatia niiden käyttöön liittyviä suosituksia yhteisesti sovittuihin kuntoutuksen eri tilanteisiin
- ohjata ja sitouttaa kuntoutustoimijoita käyttämään suosituksia ja yhtenäistä toimintakykytiedon kirjaamisen rakennetta, joiden avulla kuntoutuksesta voidaan kerätä tietoa yhtenäisellä tavalla arvioinnin pohjaksi
- arvioida näiden yhtenäisten toimintakyvyn mittaus- ja arviointikäytäntöjen valtakunnallista toteutumista.
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa hyötyjä eri kohderyhmille
Hyödyt potilaalle/asiakkaalle
- yhdenmukainen toimintakykyarvio hoitopaikasta riippumatta (käytetään samoja mittareita) tukee yhdenvertaisia palveluja ja päätöksiä
- vähemmän tarvetta kertoa samoja tietoja uudelleen eri ammattihenkilöille
- kansalainen voi täyttää sähköisiä kyselyitä ja mittareita itsenäisesti
- toimintakykyyn sovitettuja parempia kuntoutuspalveluita
Hyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille
- taloudellisia säästöjä päällekkäisen arviointityön ja kirjaamisen vähentyessä, kun ajantasaiset tiedot on saatavilla ja yhdenmukaisissa rakenteissa
- tiedon laatu ja vertailtavuus paranevat, kun käytetään yhdessä sovittuja ja päteviä arviointivälineitä
- paremmat mahdollisuudet seurata potilaiden ja asiakkaiden toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä kuntoutusinterventioiden vaikutuksia
- mahdollisuus kuntoutusprosessien asiakaslähtöisempään suunnitteluun ja kehittämiseen sekä palvelujen muotoiluun
- kuntoutuksessa toimivien ammattihenkilöiden työn palkitsevuus paranee, kun tulokset tulevat näkyviksi
Hyödyt yhteiskunnalle
- toimintakyvystä ja kuntoutuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää sote-tietopohjassa sekä seurannan ja arvioinnin indikaattoreissa
- kuntoutuksen vaikuttavuus paranee, kun kuntoutuksen kohdentumista, sujuvuutta ja tuloksellisuutta voidaan johtaa ja seurata vertailutiedolla
- vältetään sosiaali- ja terveydenhuollossa päällekkäisten ja heikkolaatuisten toimintakykymittareiden ja kyselyiden kehittämiseen, ylläpitoon, sähköistämiseen ja implementoimiseen liittyvät kustannukset
Toteutus
Hanke toteutettiin laajana yhteistyönä, jota THL koordinoi. Tutustu tarkemmin asiantuntijaryhmien koostamiseen ja suositusprosessiin.
