Ympäristömyrkyt äidinmaidossa (WHO2020)

Ympäristömyrkyt äidinmaidossa (WHO2020) -tutkimuksessa selvitetään suomalaisten äitien ja lasten altistumista ympäristömyrkyille mittaamalla terveydelle haitallisia kemikaaleja äidinmaidosta. Tutkimuksen tulokset ovat ainutlaatuisia. Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa ja raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien ravitsemusneuvonnassa.

Äidinmaidosta mitataan

dioksiineja ja PCB-yhdisteitä
palonestoaineena aiemmin käytettyjä PBDE-yhdisteitä
pintakäsittelyssä käytettäviä fluoriyhdisteitä
uusia palonestoaineita
muovin lisäaineita

Lue lisää:

Tämä tutkimus on jatkoa aiemmille tutkimuskierroksille. Maailman terveysjärjestö WHO on koordinoinut maailmanlaajuista äidinmaidon ympäristömyrkkyjen tutkimusta vuodesta 1987 lähtien ja Suomi on osallistunut tutkimukseen vuosina 1987, 1993–1994, 2000, 2005 ja 2010. THL (entinen Kansanterveyslaitos) on toiminut tutkimuksessa kansallisena vastuutahona.

Lue lisää: Äidinmaidon ympäristömyrkyt (artikkeli Kätilölehdessä 7/2015)

Tulosten perusteella suomalaisen äidinmaidon dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 85 % vuosina 1987–2010 ja PBDE-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 50 % vuosina 2000–2010.

Graafi pitoisuuksista.

Tavoitteet

Tutkimuksessa saadaan tietoa äidinmaidon ympäristömyrkkyjen pitoisuuksien muutoksista aikavälillä 2010–2021. Tutkimuksesta saadaan:

Tietoa pysyvien orgaanisten ympäristömyrkkyjen nykypitoisuuksista suomalaisten vastasynnyttäneiden äitien äidinmaidossa (mm. dioksiinit eli PCDD/F-yhdisteet, PCB-yhdisteet, PBDE-yhdisteet, PFAS-yhdisteet, uudet palonestoaineet ja muovien lisäaineet)
Tietoa siitä, kuinka ravinnonkäyttö ja erityisesti kalan ja kalatuotteiden käyttö vaikuttaa äidinmaidon ympäristömyrkkypitoisuuksiin (ravintokysely)
Arvokasta näytemateriaalia, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää uusien suomalaisten terveydelle haitallisten aineiden aiheuttaman terveysriskin arvioimisessa.

Toteutus

Tutkimukseen voivat osallistua naiset, jotka ovat syksyn 2021 aikana synnyttäneet Helsingin Naistenklinikalla, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tai Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa. Synnyttäneiden osastoilla henkilökunta kertoo äideille mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen ja jakaa kiinnostuneille osallistumispaketit. Rekrytointeja jatketaan, kunnes tarvittavat 100 äitiä per paikkakunta on lupautunut mukaan tutkimukseen.

Tutkittavat keräävät itse kotona äidinmaitonäytteen, kun imetyksen aloittamisesta on 2–4 viikkoa. Näyte (yhteensä 100 ml) kerätään pienissä erissä usean viikon aikana. Näytteen keräämisen jälkeen tutkittavat täyttävät ravintokyselylomakkeen ja lähettävät sekä maitonäytteen että lomakkeen THL:lle.

THL analysoi näytteistä ympäristömyrkkyjen pitoisuudet.

Tutkimuksesta ei ole haittaa äidille tai lapselle. Äidinmaitonäytteen kerääminen kotona on turvallista ja THL ohjeistaa sen erikseen. Ensisijaisesti tutkittavien tulee huolehtia siitä, että lapsi saa tarvitsemansa äidinmaidon, ja vasta sitten jos maitoa jää yli, sitä voi kerätä näytteeksi.

Tutkimukseen osallistuneet äidit huom: jos olette lähettäneet meille maitonäytteen, mutta ette ole vielä saaneet lahjakorttia, otattehan meihin yhteyttä, niin selvitellään asiaa.