Kuinka panostaa iäkkäiden ja omaishoitajien hyvinvointiin
Väestön ikääntyminen lisää tulevina vuosina erityisesti muistisairaiden, syöpään sairastuvien sekä liikkumisrajoitteisten henkilöiden määrää. Ikääntyvän väestön palveluissa painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn.
Terveyden edistäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä, jota ne hoitavat yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Koska palveluita hoitavat monet toimijat, rooleja on edelleen tarkennettava ja tiedonkulkua parannettava.
Kunnille ikääntyvä väestö on voimavara, johon kannattaa panostaa. Iäkkäät osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan vapaaehtoistöillä, luottamustoimilla ja huolehtimalla ympäristöstään ja lähipiiristään. Vaativaa työtä tekevien omaishoitajien jaksamisesta on tärkeää pitää huolta. Työssä käyvillä sekä iäkkäillä puoliso-omaishoitajilla on erityisen suuri riski uupua.
Iäkkäiden ja omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia lisääviä toimintoja kehitetään terveyden edistämisen määrärahahankkeilla. Keväällä 2025 alkavissa hankkeissa hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja muut toimijat kehittävät ja juurruttavat yhdessä toimintoja ja yhteistyörakenteita.
Hankkeiden työn pohjaksi THL selvitti, mihin iäkkäitä ja omaishoitaja tukevassa hyte-työssä kannattaa keskittyä.
Tällä sivulla
• Ryhmätoiminta vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa osallisuutta
• Muistihäiriöitä voidaan ehkäistä
• Kulttuuri lisää osallisuutta ja kohentaa elämänlaatua
• Omaishoitajalle eristäytyminen on riski
• Hyte-työ on yhteistyötä, johon tarvitaan toimivat rakenteet
Ryhmätoiminta vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa osallisuutta
Yksinäisyyden ehkäiseminen vaikuttaa iäkkäiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja arkeen. THL:n kyselyn mukaan sekä kunnat, hyvinvointialueet että vanhusneuvostot pitävät yksinäisyyden ehkäisemistä ja sosiaalisen aktiivisuuden lisäämistä tärkeimpänä iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämiskohteena.
Yksinäisyyttä ehkäisee esimerkiksi hyvin järjestetty ryhmämuotoinen toiminta. Se tukee myös omais- ja läheishoitajien jaksamista. Ryhmätoiminnan saatavuutta ja saavutettavuutta kannattaisikin lisätä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö palveluihin ohjaamisessa on avainasemassa, jotta iäkkäät voivat löytää sujuvasti itselleen sopivaa ja tarpeisiinsa vastaavaa toimintaa.
Kuntouttavalla päivätoiminnalla suuri vaikutus iäkkäiden psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin
Muistihäiriöitä voidaan ehkäistä
Muistisairaudet yleistyvät väestön ikääntyessä. Kuntien järjestämällä ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja elintapaohjauksella, kuten ravitsemusneuvonnalla, liikuntapalveluilla ja sosiaalista kanssakäymistä lisäävällä toiminnalla voidaan tukea iäkkäiden kuntalaisten hyvinvointia ja kotona elämistä sekä siirtää säännöllisten palvelujen aloittamista myöhäisemmäksi. Esimerkiksi monitekijäisellä FINGER-elintapaohjauksella voidaan vaikuttaa ikääntyneiden muisti- ja ajattelutoimintoihin ja tukea toimintakykyä.
Aivoterveyden edistämiseen, riskiryhmiin kuuluvien tunnistamiseen ja oikeanlaisten palvelujen piiriin ohjautumiseen tarvitaan kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin monitoimijaista yhteistyötä.
Muistipalvelujen sujuva kokonaisuus
Kulttuuri lisää osallisuutta ja kohentaa elämänlaatua
Taiteella on merkittävä vaikutus fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Se voi parantaa elämänlaatua, vähentää stressiä, lievittää kipuja ja edistävää sosiaalista osallisuutta. Taide voi ehkäistä sairauksia ja auttaa selviytymään niiden kanssa.
Erilaisilla toimintamalleilla, kuten kulttuurilähetetoiminnalla, etsivällä kulttuurisella vanhustyöllä ja kulttuuriluotsitoiminnalla voidaan löytää uusia kulttuuripalveluista hyötyviä asiakasryhmiä, poistaa osallistumisen esteitä ja ohjata asiakkaita tapahtumiin. Jotta ihmiset voidaan ohjata sopiviin toimintoihin, eri toimijoiden on tunnettava toistensa palvelut. Tähän tarvitaan yhteistyötä. Lisäksi on varmistettava, että iäkkäillä on mahdollisuus kuljetukseen ja tarvittaessa järjestettävä se.
Jotta kulttuuritoiminta on järjestelmällistä, sen tavoitteet on syytä sisällyttää hyvinvointikertomuksiin ja talousarvioihin.
Omaishoitajalle eristäytyminen on riski
Omaishoitajat ovat herkästi haavoittuvaan asemaan jääviä kuntalaisia. Kriisiytyviä tilanteita voidaan välttää huomioimalla omaishoitajat ja torjumalla heidän sosiaalinen eristäytymisensä. Omaishoitajat voitaisiin saada kunnan hyvinvointia parantaviin toimintoihin positiivisella syrjinnällä, esimerkiksi maksuttomilla ryhmäliikunta- tai kulttuurikäynneillä.
Kuntien tulisi toimia yhteistyössä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Kunnilla voi olla tiloja, joita yhteistyökumppanit voivat käyttää, ja kunnat osaavat tuottaa erilaisia terveyttä ja jaksamista tukevia palveluja.
On tärkeää huomioida omaishoitaja sekä hoidettava yhdessä, jotta molemmille voidaan järjestää mahdollisuus osallistua hyvinvointia lisävään toimintaan.
Hyte-työ on yhteistyötä, johon tarvitaan toimivat rakenteet
Terveyden edistäminen on yhteistyötä ja vaatii eri osapuolten tehtävien ja roolien selkeyttämistä, sujuvaa tiedonkulkua sekä yhteisten toimintamallien ja uusien työskentelytapojen kehittämistä. THL:n kyselyssä vuonna 2024 kunnista 79 prosenttia vastasi, että tiedonkulun käytännöissä hyvinvointialueen kanssa on parantamisen varaa tai että sellaisia ei ole.
Roolien ja tehtävien selkeyttämiseen ja toimivaan yhteistyöhön tarvitaan eri tahojen vuoropuhelua. On hyvä huomioida, että kunnat, hyvinvointialueet ja vanhusneuvostot tarkastelevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä erilaisista lähtökohdista. Kunnissa ja hyvinvointialueilla tulee varmistaa, että myös vanhusneuvostoilla on aito mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi.
Jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi vaikuttavaa, iäkkäät tulee ottaa mukaan palvelujen ja toimintojen suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin.
Lue lisää:
Iäkkäiden hyvinvointi kunnassa
