Aikuisväestön liikunta Suomessa - FinTerveys-tutkimus
FinTerveys-tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.
- Tilastotietojen relevanssi
- Menetelmäkuvaus
- Tietojen kattavuus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
- Liikunta Suomessa -tilastoraportin erityiskysymykset
Tilastotietojen relevanssi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti vuonna 2017 FinTerveys terveystarkastustutkimuksen, joka selvitti aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia ja niihin liittyviä tekijöitä. FinTerveys 2017 -tutkimukseen poimittiin kansallisesti edustava otos Suomessa asuvasta aikuisväestöstä. Tilastoraportti sisältää tietoja 18 vuotta täyttäneiden aikuisten liikunnasta ja istumisesta vuonna 2017. Tiedot on kerätty kyselylomakkein kirjalliseen suostumukseen perustuen. Tilastoraportissa julkaistaan koko maata, sekä viittä maakunta-aluetta koskevat tulokset sukupuolittain ja ikäryhmittäin.
Tilastosta löytyy tietoa liikunnasta eri yhteyksissä, liikuntamuotojen yleisyydestä kesäisin ja talvisin, sekä liikunnan määräästä suhteessa Käypä Hoito terveysliikuntasuosituksiin. Lisäksi tilasto kokoaa yhteen tietoa aikuisväestön istumiseen käyttämästä ajasta, sekä liikuntaan liittyvistä tapaturmista ja liikuntaan saaduista kehotuksista. Liikuntatilastot esitetään kuvioina ja taulukoina miehille ja naisille erikseen. Tilastoissa esitetään myös kunkin indikaattorin kohdalla indikaattorin taustalla olevaan kysymykseen vastanneiden lukumäärä ja puuttuvien vastausten määrä ikäryhmittäin.
Tilastotiedot on tarkoitettu erityisesti liikunnan edistämisen kanssa työskenteleville ammattihenkilöille, tutkijoille, hallintoviranomaisille ja suunnittelijoille. Tietoja hyödyntävät myös sote- ja liikuntapalvelujen sekä terveys ja hyvinvointipolitiikan suunnitteluun ja arviointiin osallistuvat asiantuntijat.
Menetelmäkuvaus
Liikuntatilastot kerättiin vuonna 2017 FinTerveys tutkimuksessa. Tutkimusotos oli 10 305 henkilöä ja se poimittiin kaksivaiheisella ryväsotannalla. Mukana oli 50 tutkimuspaikkakuntaa eri puolilla manner-Suomea. Tarkempi kuvaus otoksesta, osallistumisaktiivisuudesta ja tutkimuksessa tehdyistä mittauksista löytyy englanninkielisestä julkaisusta ”FinHealth 2017 Study - methods" (Borodulin & Sääksjärvi (ed.) 2019. FinHealth 2017 Study: Methods) sekä suppeammin suomenkielisenä julkaisusta ”Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017”.
Tiedot fyysisestä aktiivisuudesta ja liikunnasta kerättiin pääasiassa paperilomakkeilla, mutta osallistujilla oli myös mahdollisuus vastata sähköiselle lomakkeelle. Fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa kysyttiin yhteensä kahdeksalla eri kysymyksellä ja istumista yhdellä kysymyksellä. Nämä kysymykset ovat koottu liitetaulukkoon 10. FinTerveys tutkimuksessa liikuntakysymyksistä kolme sekä istumiskysymys olivat yhdellä kyselylomakkeella (ns. Kysely 1) ja viisi muuta liikuntakysymystä toisella kyselylomakkeella (ns. Kysely 2). Osallistujat täyttivät ensimmäisen kyselylomakkeen ennen terveystarkastukseen saapumista ja saivat terveystarkastuksesta mukaansa täytettäväksi toisen kyselylomakkeen. Kysely 1:n palautti 6793 henkilöä ja Kysely 2:n 5337 henkilöä. Tiedonkeruussa käytettyihin lomakkeisiin voi tutustua FinTerveys-tutkimuksen verkkosivuilla. Lisäksi tutkimuksessa toteutettiin liikunta- ja unimittauksia liikemittarilla (kiihtyvyysmittarilla), joiden tuloksia ei ole otettu mukaan tähän raporttiin.
Tietojen kattavuus
Liikuntatilaston perusaineisto muodostuu kaikista FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneesta 7 050 henkilöstä (3 291 miehiä, 3 759 naisia). Tietoja kerättiin kahdessa eri vaiheessa, (kysely 1 ja kysely 2) ja näihin osallistuminen vaihteli niin iän kuin sukupuolen mukaan. Koko FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistumisprosentti oli 69, kun otettiin huomioon tutkimuksen johonkin tiedonkeruuvaiheeseen osallistuminen. Osallistumisaktiivisuus oli korkeampi naisilla kuin miehillä. Ikäryhmistä aktiivisimmin osallistuivat 60–79-vuotiaat ja vähiten 18–29-vuotiaat ja yli 80-vuotiaat. Otos ja osallistuminen ikäryhmittäin kyselyyn 1 ja 2 on kuvattu taulukossa 1.
| Ikäryhmä | Otos (N) | Osallistuminen kysely 1 -lomake | Osallistuminen kysely 2 -lomake |
|---|---|---|---|
| 18-29v. | 959 | 486 (50,7 %) | 329 (34,3 %) |
| 30-39v. | 1741 | 992 (57,0 %) | 731 (42,0 %) |
| 40-49v. | 1680 | 1067 (63,5 %) | 825 (49,1 %) |
| 50-59v. | 1822 | 1236 (67,8 %) | 988 (54,2 %) |
| 60-69v. | 1873 | 1451 (77,5 %) | 1234 (65,9 %) |
| 70-79v. | 1329 | 1062 (79,9 %) | 885 (66,6 %) |
| 80+ v. | 843 | 496 (58,8 %) | 345 (40,9 %) |
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tiedot perustuvat henkilöiden itsensä raportoimiin tietoihin. Itseraportointiin liittyy menetelmällisiä haasteita kuten yliraportointia liikunnan osalta ja aliraportointia istumisen osalta, jotka voivat vaikuttaa aineiston laatuun. Tuloksissa voi heijastua tulkintaerot asetettuihin kysymyksiin. Esimerkiksi vapaa-aika voidaan tulkita eri lailla riippuen iästä tai elämäntilanteesta. Kyselylomakkeiden tietosisältö on monipuolinen ja sen sisältöä on ollut suunnittelemassa eri aihealueiden asiantuntijat, mukaan lukien liikuntatutkijat. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen ei ole olemassa yhtä standardoitua tapaa. Eri tutkimuksissa käytettyjen liikuntakysymysten erilaisuus johtaa siihen, että ne mittaavat liikuntaa eri tavalla ja erilaisilla katkaisukohdilla. Myös FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosten vertailu kansallisesti tai kansainvälisesti muihin tutkimuksiin on haasteellista. FinTerveys 2017 -tutkimuksessa on käytössä aiemmissa väestötutkimuksissa kuten Finriski- ja Terveys 2000 -tutkimuksissa mukana olleita kysymyspatteristoja, sekä uudempia fyysisen aktiivisuuden mittareita. Vanhat instrumentit mahdollistavat nykytilanteen arvioinnin lisäksi aikasarjavertailun samoja kysymyksiä sisältäneisiin väestötutkimuksiin, ja uudemmat mittarit puolestaan terveysliikuntasuositusten täyttymisen tai liikuntamuotojen esiintyvyyden arvioinnin.
Työliikunnan ja työmatkaliikunnan osalta tulokset koskevat koko aikuisväestöä eikä vain työssäkäyvää osaa. Näin ollen työliikunnan ja työmatkaliikunnan osuudet voivat olla hieman matalampia kuin ne olisivat jos tulokset rajattaisi vain työssä käyviin aikuisiin.
Tutkimuksen katoa on korjattu analyyseissä painokertoimilla, jotta saadaan väestöä edustava kuva liikunnan tilasta. Painokertoimissa on otettu huomioon katoon jääneiden henkilöiden taustatietoja kansallisista rekistereistä. Tutkimuksen katoon jäi enemmän nuorimpia ja vanhimpia, sekä matalasti koulutettuja henkilöitä.
Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto koskee vuoden 2017 tilannetta. Tiedonkeruu kesti tammikuusta toukokuuhun 2017.
Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
FinTerveys 2017 -tutkimuksen tuloksia julkaistaan useissa raporteissa. Perusraportti julkaistiin vuonna 2018 ja se kuvasi tutkimuksen päälöydöksiä aihealueittain. Perusraportti on ladattavissa ja pääosa sen tuloksista löytyy myös Terveytemme.fi portaalista. FinTerveys 2017 -tutkimuksen yksityiskohtaisempi menetelmäkuvaus julkaistaan omana raporttinaan (Borodulin & Sääksjärvi (ed.) 2019. FinHealth 2017 Study: Methods). Lisäksi aineisto on tieteellisten artikkeleiden ja pidempien aikasarja-analyysien lähtökohtana. Tutkimusaineistoa on mahdollista saada käyttöön erilaisissa yhteistyötutkimuksissa.
Tilastojen vertailukelpoisuus
FinTerveys 2017 -tutkimuksen liikuntatiedot ovat vertailukelpoisia aiempien väestötutkimusten kuten Finriski- ja Terveys 2000 -tutkimusten tietoihin. Tulosten vertailussa on kuitenkin huomoitava tutkimusten erilaiset alue-edustavuudet ja ikärajaukset.
Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilastotiedot sisältävät koko manner Suomea edustavat tiedot aikuisväestön liikunnasta ja fyysisen aktiivisuudesta.
Liikunta Suomessa -tilastoraportin erityiskysymykset
FinTerveys 2017 -tutkimuksen liikuntatilasto julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa osana THL:n virallista tilastotuotantoa. Liikuntatilastot kerättiin kahdella eri kysymyslomakkeella. Näin ollen vastausten lukumäärä vaihtelee kysymysten välillä ja siksi liitetaulukoissa on raportoitu kunkin kysymyksen vastausten kokonaismäärä ja puuttuvien vastausten lukumäärä. Aluekohtaiset kokonaistulokset (ikäryhmät yhteensä) eivät ole suoraan verrannollisia keskenään. Näihin tuloksiin vaikuttavat alueiden väestön erilaiset ikäjakaumat. Lisäksi vastausosuudet joissakin ikäryhmissä on voinut jäädä joillakin alueilla pieneksi, mikä vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen, vaikka tulokset ovat korjattu painokertoimilla.
