Ravitsemus Suomessa - FinRavinto-tutkimus

Laatuseloste

Tilastotietojen relevanssi

Tilasto tuotetaan otokseen perustuvasta FinRavinto-tutkimuksesta, joka on osa laajaa aikuisväestön terveystarkastustutkimusta, FinTerveys-tutkimusta. FinRavinto-tutkimus sisältää seurantatietoa aikuisväestön elintarvikkeiden kulutuksesta, ravintoaineiden saannista ja ravintolisien käytöstä sekä ateriarytmistä ja joukkoruokailun käytöstä. 

Kansallisia, yksilötason tiedonkeruuseen perustuvia ravitsemustutkimuksia tarvitaan väestön ravitsemustilanteen arviointiin ja seurantaan, riskiryhmien tunnistamiseen ja ravitsemuspoliittisten toimien suunnitteluun. Väestöryhmittäistä tai yksilötason tietoa ei saada rekistereistä tai kulutustilastoista. Tietoa käytetään laajasti myös ravitsemuksellisessa ja toksikologisessa riskinarvioinnissa Suomessa ja Euroopassa. Lisäksi tietopohjaa hyödynnetään myös selvitettäessä kulutustottumusten ja elintarvikevalintojen merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta. 

Tiedon käyttäjiä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä terveys- ja hyvinvointipolitiikan suunnitteluun ja arviointiin osallistuvat asiantuntijat ja tutkijat, ravitsemuspoliittiset päättäjät ja asiantuntijat, ravitsemusalan toimijat (esim. ravitsemusterapeutit), terveydenhuoltoalan opettajat ja opiskelijat, järjestöt ja media. Tutkimustuloksia hyödynnetään mm. hoitosuositusten (Käypä hoito), ravitsemus- ja ruokasuositusten sekä muiden kansallisten, väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien ohjelmien ja suositusten laadinnassa ja arvioinnissa. 

Vuoden 2017 tuloksia verrataan vuonna 2014 annettuihin kansallisiin ja niiden pohjalla oleviin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin vuodelta 2012. Tuloksia pystytään vertaamaan kansainvälisten ravitsemussuositusten kaikkiin viitearvoihin: vähimmäissaantiin, keskimääräiseen tarpeeseen, suositeltavaan päivittäiseen saantiin sekä turvallisen päiväsaannin ylärajaan.

Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tiedot perustuvat viiden vuoden välein tehtävään kansalliseen ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia kartoittavaan FinRavinto-tutkimukseen. FinRavinto 2017 -tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa FinTerveys 2017 -väestötutkimusta, joka on jatkoa Kansalliselle FINRISKI-tutkimukselle (1972–2012) ja Terveys 2000- ja 2011-tutkimuksille. FinRavinto on ollut osa FINRISKI-tutkimuksia vuodesta 1982 lähtien. Tämän raportin tiedot perustuvat vuoden 2017 poikkileikkaustietoihin. Uudesta otanta-asetelmasta johtuen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempiin FinRavinto-tutkimuksiin nähden. Muutosvertailut FINRISKI-aineistoja hyödyntäen esitetään muissa julkaisuissa.

FinTerveys 2017 -tutkimuksen tietoja kerättiin terveystarkastuksessa ja kyselylomakkeilla. Tutkittavilta otettiin myös veri- ja virtsanäytteitä. Otos (n=10 305) poimittiin kaksivaiheisella ryväsotannalla. Mukana oli 50 tutkimuspaikkakuntaa eri puolilla Manner-Suomea. FinRavinto-tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti valittu alaotos (n. 30 %) FinTerveys 2017 -tutkimuksen otokseen poimituista 18–74-vuotiaista henkilöistä. Ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia selvitettiin kahdella edellisen päivän ruoankäyttöä kartoittaneella ruoankäyttöhaastattelulla. Kukin tutkittava haastateltiin kahdesti: terveystarkastuksessa kasvokkain ja myöhempänä ajankohtana puhelimitse. Kaikkien haastattelujen luotettavuus arvioitiin ja hyväksytyt ruoankäyttöhaastattelut saatiin 1 655 FinRavinto-otokseen kuuluneelta henkilöltä, 53 % kutsutuista.

Menetelmät noudattivat Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) yhteiseurooppalaisia EU Menu -suosituksia väestön ruoankäyttötiedon keräämisestä (European Food Safety Authority 2014). Tutkittavien tausta- ja elintapatietoja sekä pidemmän ajan ruoankäyttöä selvitettiin FinTerveys 2017 -tutkimuksen kyselylomakkeilla ja erillisillä ravintolomakkeilla. Ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin laskennassa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kehitettyä ruoankäyttötiedon tallennus- ja laskentaohjelmaa (Finessi), joka hyödyntää kansallista elintarvikkeiden koostumustietokantaa (Fineli®) (Helldán ym. 2013). Saantijakaumien mallinnus mahdollistaa väestön ravinnonsaannin vertailun ravitsemussuositusten viitearvoihin.

Tarkempi kuvaus otoksesta, osallistumisaktiivisuudesta ja tutkimuksessa tehdyistä mittauksista löytyy julkaisun ”Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus” menetelmäosiosta.

Tässä raportissa esitettyjä tuloksia ei tule verrata suoraan aikaisempien FinRavinto-raporttien tuloksiin muuttuneen otanta-asetelman sekä tulosten raportoinnissa käytettyjen erilaisten ikä- ja alueryhmittelyjen vuoksi. Nämä seikat voidaan ottaa huomioon tilastollisissa analyyseissä. Tulokset pidempien aikasarjojen analyyseistä esitetään muissa julkaisuissa.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tutkimuksen tulokset perustuvat koulutetun ravintohaastattelijan keräämään tutkittavan itse raportoimaan tietoon. Lisäksi kyselylomakkeilla kerättyjä tietoja elintarvikkeiden käytöstä käytettiin tässä raportissa saantijakaumien mallinnuksessa. Lisäksi terveystarkastuksessa FinRavinto-tutkittavilta kerätyistä kerta- ja vuorokausivirtsanäytteistä analysoituja jodipitoisuuksia hyödynnettiin väestön jodin saannin arvioinnissa ja laskennallisen jodin saannin ja joditilaan perustuvan saantiarvion vertailussa. Menetelmiin liittyy haasteita, jotka vaikuttavat aineiston laatuun. Näitä voivat olla esimerkiksi tutkimushenkilökunnan tekemät systemaattiset tai satunnaiset virheet haastatteluissa/mittauksissa tai valittuun mittariin liittyvät laadulliset heikkoudet. Tietoja keräävä kenttähenkilökunta osallistui kahden viikon pituiseen koulutukseen, missä opeteltiin mittausten sisällöt ja mittaustekniikat kenttätyöohjeiden mukaisesti sekä perehdytettiin ravintohaastattelijat ruoankäyttöhaastattelujen toteuttamiseen. Kenttähenkilökunnan työtä auditoitiin tiedonkeruun aikana. Kyselylomakkeiden tietosisällön ovat suunnitelleet eri aihealueiden asiantuntijat, jolloin käyttöön on saatu mahdollisimman luotettavat kysymykset. 

Tutkimuksen katoa on korjattu tilastoanalyyseissä painokerrointen avulla, jolloin esitetyt tulokset ovat paremmin yleistettävissä Suomen 18‒74-vuotiaaseen väestöön. Aktiiviset toimet osallistumisen kasvattamiseksi FinTerveys 2017 ja FinRavinto 2017 -tutkimuksissa auttoivat osaltaan saavuttamaan kohtuullisen osallistumisaktiivisuuden tason. Osallistumisaktiivisuus on FinRavinto 2017 -tutkimuksessa hiukan korkeampi kuin vuoden 2012 FinRavinto-tutkimuksessa (Helldán ym. 2013). Naimattomien, kuluneen vuoden aikana työttömänä olleiden tai tutkimusta edeltävän puolen vuoden aikana vuodeosastohoitoon joutuneiden keskuudessa osallistumisaktiivisuus oli muuta väestöä matalampi.

Julkaisujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

FinRavinto-tutkimuksesta saadaan tietoa viiden vuoden välein. Monet terveyden ja hyvinvoinnin ilmiöt, kuten ruokatottumukset, muuttuvat hitaasti väestötasolla, jolloin viiden vuoden sykli toimii kohtalaisen hyvin ajantasaisena tietona. Tämän tiedon oheen saadaan vuosittaista tietoa kysely-lomaketietoihin perustuvasta FinSote-tutkimuksesta, jossa kartoitetaan muutamalla indikaattori-kysymyksellä myös tutkittavien ruokatottumuksia.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia julkaistaan useissa eri raporteissa. Perusraportti kuvaa päälöydöksiä vuonna 2017. Osa perusraportin tuloksista on tarkasteltavissa myöhemmin myös Terveytemme.fi-portaalissa. FinTerveys-tutkimuksen yksityiskohtaisempi menetelmäraportti ja sen osana myös FinRavinto-tutkimuksen menetelmien kuvaukset tuotetaan omana julkaisuna. Lisäksi FinRavinto-tutkimuksen menetelmät tullaan kuvaamaan EFSA:n englanninkielisessä julkaisusarjassa.  Näiden lisäksi aineistosta tehdään monipuolisesti tieteellisiä artikkeleita ja pidempien aikasarjojen analyysejä. Tutkimusaineistoa on mahdollista saada tutkimuskäyttöön erilaisissa yhteistyötutkimuksissa.

Tilastojen vertailukelpoisuus

FinRavinto 2017 -tutkimuksen tiedot ovat vertailukelpoisia aiempien FinRavinto-tutkimusten tietoihin aiempien FinRavinto-tutkimusten otanta-alueilla ja vastaavissa ikäryhmissä. Tässä raportissa esitettyjä tuloksia ei tule verrata suoraan aikaisempien FinRavinto-raporttien tuloksiin muuttuneen otanta-asetelman sekä tulosten raportoinnissa käytettyjen erilaisten ikä- ja alueryhmittelyjen vuoksi. Nämä seikat voidaan ottaa huomioon tilastollisissa analyyseissä. Tulokset pidempien aikasarjojen analyyseistä julkaistaan muissa julkaisuissa.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tiedonkeruumenetelmät on pidetty pääosin samoina eri vuosina, mikä mahdollistaa laajan ja laadukkaan väestön ruoankäytön ja ravinnonsaannin monitoroinnin ajassa. Vuoden 2017 tiedonkeruu on kahden tutkimusperinteen yhdistämisen sekä EFSA:n väestön ruoankäyttötiedon keräämistä koskevan suosituksen käyttöön oton takia hieman aiemmasta poikkeava, mutta otos on nyt edustavampi ja mittausmenetelmä entistä luotettavampi. Menetelmälliset erot voidaan huomioida syventävissä tilastollisissa analyyseissä.

Vuoden 2017 tilastoa koskevat erityiskysymykset

FinTerveys 2017 -tutkimuksessa on ensi kertaa yhdistetty kahden eri väestötutkimuksen, FINRISKI- ja Terveys 2000/2011 -tutkimusten, perinteet. Siten myös FinRavinto-tutkimuksen otanta-asetelmassa on eroavaisuuksia aiempaan verrattuna. Tutkimuksessa on myös ensi kertaa kutsuttu mukaan 18–24-vuotiaiden aikuisten otos. Lisäksi ravintohaastattelumenetelmää kehitettiin entistä luotettavammaksi, kun kahden edeltävän päivän ruoankäytön sijaan kerättiin tietoa edellisen päivän ruoankäytöstä kahtena erillisenä ajankohtana. Tämä mahdollistaa aikaisempaa kattavamman elintarvikkeiden kulutuksen ja ravintoaineiden saannin jakaumatietojen julkaisemisen. FinRavinto 2017 -tutkimuksen perusraportti julkaistiin  ensimmäistä kertaa osana THL:n virallista tilastotuotantoa.

Viitteet

  1. European  Food  Safety  Authority,  2014.  Guidance  on  the  EU  Menu  methodology. EFSA  Journal 2014;12(12):3944, 77 pp. doi:10.2903/j.efsa.2014.3944. 
  2. Helldán A, Raulio S, Kosola M, Tapanainen H, Ovaskainen ML, Virtanen S (toim.) (2013). Finravinto 2012 tutkimus. The National FINDIET 2012 Survey. Raportti 16/2013, s. 20-21. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
  3. Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S ja Sääksjärvi K, (toim.). Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018, 239 sivua. Helsinki 2018. ISBN 978-952-343-237-6 (painettu); ISBN 978-952-343-238-3 (verkkojulkaisu).  

Päivitetty: