Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa

Laatuseloste

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tilasto Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista on kansallisesti edustava otos Suomessa asuvasta aikuisväestöstä. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana laajana FinTerveys-väestötutkimuksena. 

FinTerveys-tutkimus tuottaa runsaasti sellaisia tärkeitä terveydentilaa, toimintakykyä, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä koskevia tietoja, joita muista lähteistä ei saada ja joita tarvitaan hyvinvointipolitiikan ja palvelujen arviointia ja kehittämistä varten. Tutkimus kattaa laajasti terveyden, toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin teemoja, muun muassa koettu terveys, elämänlaatu, elintavat, toimintakyky, yleisimpien kansantautien ja terveysongelmien esiintyvyys sekä niiden riskitekijät. Lisäksi kuvataan näihin liittyvää hoidon ja avun tarvetta sekä terveyspalvelujen käyttöä. Tiedot on kerätty terveystarkastusmittauksin ja kyselylomakkein kirjalliseen suostumukseen perustuen. Tutkittavilta on otettu myös veri- ja virtsanäytteitä.

Tietoja käyttävät sote-palvelujen sekä terveys- ja hyvinvointipolitiikan suunnitteluun ja arviointiin osallistuvat asiantuntijat ja tutkijat. Tutkimustuloksia hyödynnetään, kun laaditaan ja arvioidaan muun muassa hoitosuosituksia (Käypä hoito), ravitsemussuosituksia sekä muita kansallisia väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä ohjelmia ja suosituksia . 

Vastaavia tietoja terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä Suomessa löytyy tämän tilaston lisäksi esimerkiksi postikyselyyn perustuvasta FinSote-tutkimuksesta, jonka alue- ja väestöryhmäkohtaisia tietoja on saatavilla Terveytemme.fi -sivuilla. Erillistutkimukset muun muassa ulkomaalaistaustaisille sekä vähemmistöryhmille täydentävät koko väestölle kohdennettujen tutkimusten tuottamaa tietoa niiden väestöryhmien osalta, joista ei saada kattavaa ja edustavaa tietoa koko väestölle kohdennetuista tutkimuksista.

Lisää tietoa: Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus 

Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tiedot perustuvat viiden vuoden välein tehtävään terveystarkastustutkimukseen. Vuoden 2017 tutkimus on jatkoa Kansalliselle FINRISKI-tutkimukselle (1972–2012) ja Terveys 2000- ja 2011-tutkimuksille. Tämän raportin tiedot perustuvat THL:n vuonna 2017 keräämiin tietoihin, jossa muutosvertailut tehdään Terveys 2011 -tutkimukseen. Ennustemalleissa käytetään Terveys 2000- ja 2011-tutkimusten ja FinTerveys 2017 -tutkimuksen tietoja. Erikseen julkaistaan pidemmän aikasarjan muutostuloksia hyödyntäen FINRISKI-aineistoja.

Tietoja on kerätty terveystarkastuksessa ja kyselylomakkeilla. Otos poimittiin kaksivaiheisella ryväsotannalla. Mukana oli 50 tutkimuspaikkakuntaa eri puolilla Manner-Suomea. FinTerveys 2017 -tutkimuksen otoskoko oli 10305, mutta raportissa aineisto on rajattu 30 vuotta täyttäneeseen väestöön. Raportissa käytetyssä aineistossa 30 vuotta täyttäneiden otos oli 9288. Ainakin johonkin tiedonkeruun vaiheeseen osallistui 6545 henkilöä (71 %). Terveystarkastukseen osallistui 5534 henkilöä (60 %). Tarkempi kuvaus otoksesta, osallistumisaktiivisuudesta ja tutkimuksessa tehdyistä mittauksista löytyy julkaisun ”Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017” menetelmäosiosta.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tutkimuksessa kerätty tieto on sekä mitattua että itseraportoitua. Molempiin liittyy menetelmällisiä haasteita, jotka vaikuttavat aineiston laatuun. Näitä voivat olla esimerkiksi tutkimushenkilökunnan tekemät systemaattiset tai satunnaiset virheet mittauksissa tai valittuun mittariin liittyvät laadulliset heikkoudet. Tietoja keräävä kenttähenkilökunta osallistui kahden viikon pituiseen koulutukseen, missä opeteltiin mittausten sisällöt ja mittaustekniikat kenttätyöohjeiden mukaisesti. Kenttähenkilökunnan työtä auditoitiin tiedonkeruun aikana. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmät ja kenttähenkilökunnan koulutus on pidetty mahdollisimman samoina eri tutkimusvuosina, mikä mahdollistaa luotettavan aineiston aikasarjavertailun. Kyselylomakkeiden tietosisällön ovat suunnitelleet eri aihealueiden asiantuntijat, jolloin käyttöön on saatu mahdollisimman luotettavat kysymykset. Osa tiedoista on kerätty käyttäen kansainvälisesti validoituja mittareita.

Tutkimuksen katoa on korjattu tilastoanalyyseissä. Tutkimuksen katoon jäi enemmän nuorempia ja vanhimpia henkilöitä sekä matalammin koulutettuja. 

Julkaisujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

FinTerveys-tutkimuksesta saadaan tietoa viiden vuoden välein. Monet terveyden ja hyvinvoinnin ilmiöt muuttuvat hitaasti, jolloin viiden vuoden sykli toimii kohtalaisen hyvin ajantasaisena tietona. Tämän tiedon oheen saadaan vuosittaista tietoa kyselylomakkein toteutettavasta FinSote-tutkimuksesta.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

FinTerveys 2017 -tutkimuksen tuloksia julkaistaan useassa eri raportissa. Perusraportti kuvaa päälöydöksiä vuonna 2017 ja muutosta vuodesta 2011. Pääosa perusraportin tuloksista on tarkasteltavissa myös Terveytemme.fi-portaalissa. Tutkimuksen yksityiskohtaisempi menetelmäraportti tuotetaan omana julkaisuna. Näiden lisäksi aineistosta tehdään monipuolisesti tieteellisiä artikkeleita ja pidempien aikasarjojen analyysejä. Tutkimusaineistoa on mahdollista saada tutkimuskäyttöön erilaisissa yhteistyötutkimuksissa. THL Biopankin hallinnoimaa näyteaineistoa voidaan myös käyttää tutkimuksissa, THL Biopankin ohjeiden ja periaatteiden mukaisesti.

Tilastojen vertailukelpoisuus

FinTerveys- 2017 -tutkimuksen tiedot ovat vertailukelpoisia aiempien terveystarkastustutkimussarjojen, Kansallisen FINRISKI- ja Terveys 2000- ja Terveys 2011-tutkimusten tietoihin.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tiedonkeruumenetelmät on pidetty pääosin samoina eri vuosina, mikä mahdollistaa laajan ja laadukkaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin indikaattorien monitoroinnin ajassa. Vuoden 2017 tiedonkeruu on kahden tutkimusperinteen yhdistämisen takia hieman poikkeava.

Vuoden 2017 tilastoa koskevat erityiskysymykset

Koska FinTerveys 2017 -tutkimuksessa on ensi kertaa yhdistetty kahden eri väestötutkimuksen, FINRISKI- ja Terveys 2000/2011 -tutkimusten perinteet, on joissakin indikaattoreissa eroavaisuuksia vertailutilanteessa 2011 ja 2017. Jos indikaattorit eivät olleet vertailukelpoisia, ei muutosanalyyseja vuosien 2011 ja 2017 välillä ole tehty. FinTerveys 2017 -tutkimuksen perusraportti julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa osana THL:n virallista tilastotuotantoa.

 

Päivitetty: