Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen painopisteiksi vuoteen 2020
Sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä (2009-2015) teki ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2020 huomioiden suunnitelman toimeenpanoon liittyneen oman arviointinsa, mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ulkoisen arvioinnin suositukset sekä WHO:n Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelman.
Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset
Ulkoisessa arvioinnissa päädyttiin samansuuntaisiin ehdotuksiin kuin ohjausryhmän itsearvioinnissa, mutta lisäksi korostettiin mielenterveys- ja päihdetyön keskeistä asemaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä sekä riittäviä resursseja.
Ohjausryhmä ehdotti mielenterveys- ja päihdetyölle seuraavia painopisteitä vuoteen 2020 saakka.
I Asiakkaan aseman vahvistaminen
- Palveluja kehitetään monipuolisiksi, saavutettaviksi ja saatavuudeltaan riittäviksi. Sähköisiä palveluja hyödynnetään varsinkin ehkäisevissä ja varhaisen vaiheen palveluissa ja pitkien välimatkojen alueilla. Tarvetta sairaalahoitoon ja tahdosta riippumattomaan hoitoon vähennetään kehittämällä monimuotoista avohoitoa, avo- ja laitoshoidon väliin sijoittuvia palveluja ja asumispalveluja.
- Palvelujen käyttäjien valinnanvapauden lisääntyessä otetaan käyttöön yhdenvertaisuutta lisääviä keinoja niiden henkilöiden tueksi, joiden oma kyky, halu tai mahdollisuus valita on heikko.
- Kokemusasiantuntijuus ja omaisten ja läheisten huomioonottaminen otetaan pysyväksi käytännöksi palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
- Kuntoutumista tukevia ja työhön pääsyä tukevia toimenpiteitä otetaan käyttöön. Lisätään kuntoutukseen hakeutumisen kannustavuutta muun muassa sosiaaliturvaa uudistamalla.
II Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ
- Edistävää ja ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä toteutetaan eri hallinnonaloilla. Siihen tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien ja kuntien yhteistyötä, samoin kuntien poikkihallinnollista strategista suunnittelua ja poikkihallinnollista yhteistyötä ministeriöiden välillä.
- Mielenterveyttä vahvistavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä lisätään. Monenlaiset poliittiset, taloudelliset ja luonnonilmiöt maailmassa ja Suomessa ja niistä seurannut lisääntynyt epävarmuus korostavat tarvetta ehkäisevälle ja mielenterveyttä vahvistavalle työlle.
- Jatketaan itsemurhien ehkäisyä, keskeisinä keinoina päihteiden käytön vähentäminen, avun ja hoidon tehostaminen, ihmisten mielenterveystaitojen vahvistaminen, sopiminen median kanssa sitoutumisesta kansainvälisiin suosituksiin itsemurhien uutisoinnissa ja itsemurhaan soveltuvien välineiden rajoittaminen.
- Peruspalveluissa otetaan kattavasti käyttöön vaikuttavat edistävän työn, ehkäisyn sekä varhaisen tunnistamisen ja hoidon menetelmät.
III Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen
- Palvelut järjestetään mielenterveys- ja päihdeongelmaisten erityisten tarpeiden mukaisesti. Erityisesti huomioon otettavia näkökohtia ovat haavoittuvimpien ryhmien palvelut, somaattisen hoidon integroiminen mielenterveys- ja päihdetyöhön, eri hallinnonalojen yhteistyö, asiakkaiden kieli- ja kulttuuritaustan huomioon ottavien palvelujen kehittäminen ja asumispalvelujen kehittäminen.
- Kilpailutuksissa otetaan huomioon asiakkaan asema palveluissa sekä palvelun jatkuvuus ja laatu.
IV Ohjauskeinojen kehittäminen
- Kehitetään tietopohjaa ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyydestä ja laadusta. Siihen kuuluu tieto päihteiden käytön yleisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden esiintyvyydestä ja kustannuksista sekä palvelujen kustannuksista, laadusta ja tuloksista.
- Tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa otetaan huomioon mielenterveys- ja päihdetyön erityiskysymykset, kuten palvelujen tarvelähtöinen tarjonta ja maakuntien ja kuntien yhteistyö.
