Linjaukset 2009-2015 ja toimeenpano
Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi olivat:
- I Asiakkaan asemaa vahvistetaan
- II Panostetaan ehkäisyyn
- III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena
- IV Ohjauskeinoja kehitetään
THL:n loppuraportista löytyy tarkempi yhteenveto sekä THL:n kärkihankkeissa että STM:n rahoittamien mielenterveys- ja päihdetyön Kaste-hankkeiden kehittämistyöstä.
THL Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa toteuttamassa – THL:n kärkihankkeet
I Asiakkaan aseman vahvistaminen: Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana
Painopistealueella oli kaksi kärkihanketta: vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen sekä pakon käytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa.
- Kuntoutujasta toimijaksi – kokemus asiantuntijuudeksi
- Kokemukset käyttöön - kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen
- Verkosto pakon käytön vähentämiseksi
II Panostaminen ehkäisyyn: Syrjäytymistä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät ja ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat
Ehkäisevän työn osalta panostettiin alkuvaiheessa kuntien mielenterveys- ja päihdetyötä tukevien yhteisten strategioiden valmisteluun sekä ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyn kehittämiseen Toimiva lapsi ja perhe -työmallin käyttöönottoa edistämällä. Myöhemmin mukaan tuli lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisyn ja hoidon kehittäminen, ehkäisevän työn tehostaminen yhteistyössä Alkoholiohjelman kanssa, itsemurhien ehkäisyä koskevan tietoisuuden lisääminen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja hoidon kehittäminen.
- Toimiva lapsi & perhe -työ siirtyi vuonna 2014 THL:lta Suomen Mielenterveysseuralle
- Ehkäisevän päihdetyön ohjelma
- Avaimia itsemurhien ehkäisyyn (pdf 2,5 Mt)
- Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö STM:n sivuilla
III Palveluiden kehittäminen: Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi
Palveluiden kehittämisessä kärkihankkeina oli mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksen pohjalta matalakynnyksisten palveluiden kehittämisen tukeminen, palveluiden käytön seuranta sekä toimeenpanokauden loppupuolella rahapeliongelmia kokevien palveluiden kehittäminen sekä asumispalveluiden kehittäminen.
- Rahapeliongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittäminen osana mielenterveys- ja päihdepalveluja
- Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden kehittäminen
IV Ohjauskeinojen vahvistaminen: mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tukevien ohjauskeinojenvahvistaminen
Kärkihankkeina oli ehkäisevän päihdetyön alueellisten ja valtakunnallisten rakenteiden kehittäminen osana Ehkäisevän päihdetyön ohjelman toimeenpanoa, materiaalin tuottaminen strategiatyön tueksi sekä asiantuntijatuen antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön valmisteluun.
Mielenterveys- ja päihdetyön laajat Kaste-kehittämishankkeet
Mielenterveys- ja päihdetyön laajoja kehittämishankkeita oli kaikilla Kaste-hankkeen alueilla
- ETELÄ-SUOMI: Mielen avain 2010–2012, 2012–2013 ja 2013–2015
- LÄNSI-SUOMI: Länsi 2010–2012 ja 2012–2013 sekä Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) 2013–2016
- ITÄ- JA KESKI-SUOMI: Arjen Mieli 2011–2013
- VÄLI-SUOMI: Välittäjä 2009–2011 ja 2011–2013 (pdf 3880 kt)
- POHJOIS-SUOMI: Tervein Mielin Pohjois-Suomessa 2009–2011 sekä Hyvinvointi hakusessa – riippuvuus riskinä 2013–2015
Kaste-hankkeiden arvioitiin jalkauttaneen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma toi esiin kokemusasiantuntijuuden ja asetti selkeät tavoitteet palveluiden käyttäjien ja omaisten mukaan ottamiselle. Valtakunnallinen suunnitelma antoi hyvän tuen palveluiden kehittämiselle. Strategiatyössä, näyttöön perustuvien interventioiden levittämisessä sekä osallisuuden vahvistamisessa hankkeilla oli tärkeä rooli.
Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen rakentui kullakin alueella jo aiemmin tehdyn kehittämistyön pohjalle, mutta samalla huomioiden mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksia sekä hyödyntäen hankkeiden keskinäisestä yhteistyöstä syntynyttä synergiaa. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan liittyneen sisällölliseen ohjaukseen keskittyneen STM:n, THL:n ja Kuntaliiton sekä hankejohtoa yhdistäneen ohjausryhmätoiminnan nähtiin edesauttaneen hankkeiden keskinäistä tukea ja toinen toisiltaan oppimista.