Miten indeksitietoa tulkitaan?

Kansallisen terveysindeksin tavoitteena on tunnistaa, millainen taakka yleisimmistä ja kuormittavimmista terveysongelmista muodostuu eri alueilla sekä millaisia muutoksia siinä voidaan havaita.

Terveysindeksi kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on.

Terveysindeksistä tuotetaan sekä ikävakioitu että -vakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi kuvaa taas alueen todellista sairaustaakkaa.

Alueellisten sairastavuuserojen ja työkyvyttömyyden takana on väestön ikärakenteen lisäksi monia tekijöitä. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.