Kansallinen terveysindeksi 2019–2021

Hyvinvointialueiden väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat samansuuntaisia: paras tilanne Uudellamaalla ja Pohjanmaalla

Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.

Hyvinvointialueiden erot käyvät ilmi ensimmäistä kertaa julkaistuista Kansallisen terveysindeksin tiedoista, jotka perustuvat vuosien 2019–2021 rekisteritietoihin. Indeksit ja niiden eri osa-alueet kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla suhteessa koko maan väestöön.

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kattaa useita indikaattoreita väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä. Indeksitiedot tuottavat yhteistyössä THL, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus.

Tietokokonaisuus sisältää sekä sairastavuusindeksin ja sen sairausryhmittäiset osaindeksit, että työkyvyttömyysindeksin ja sen osaindeksit.

Sairastavuusindeksi sisältää 10 sairausryhmää. Sen osaindeksit kuvaavat syöpien, sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden, tapaturmien, muistisairauksien, keuhkosairauksien, diabeteksen ja alkoholisairauksien yleisyyttä. Sairastavuusindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja elämänlaadun sekä sote-palvelukäytön kustannusten kannalta.

Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osiota: työkyvyttömyyseläke, sairauspäiväraha ja ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset. Työkyvyttömyysindeksissä voi tarkastella väestön työkyvyttömyyttä kaikissa osioissa yhdessä. Osioita voi lisäksi tarkastella erikseen osaindekseinä.

Lataa koko tilastoraportti

Karttakuva sairastavuuden ja työkyvyttömyyden kokonaisindekseistä hyvinvointialueilla. Tärkein sisältö käy ilmi sivun tekstistä.
Kuvio 1. Hyvinvointialueiden erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä 2019–2021, ikävakioidut indeksit. Karttapohja: Tilastokeskus 2023.

Taulukot ja kuviot

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Terveysindeksiluvut kuvaavat hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on.

Indekseistä tuotetaan sekä ikävakioitu että -vakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi kuvaa taas alueen todellista sairaus- ja työkyvyttömyystaakkaa.

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alueellisiin eroihin vaikuttavat väestön ikärakenteen lisäksi monet tekijät. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.

Indeksilukuja vertaillessa on huomioitava, että myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Vastaavalla tavalla työkyvyttömyyteen vaikuttaa myös terveyspalvelujen saatavuus, joka riippuu mm. työterveyshuollon palvelujen kattavuudesta ja laajuudesta. Sairastavuusindeksissä alueiden välisiin eroihin voivat vaikuttaa myös erot siinä, miten kattavasti tiedot hyvinvointialueilta saadaan ja miten ne siirtyvät THL:n hoitoilmoitusrekisteriin.

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus on saatavissa vuodesta 2017 vuoteen 2021 asti. Tulokset julkaistiin ensin kaikille hyvinvointialueille, joulukuussa 2023 Sotkanetistä löytyvät myös tiedot kunnille ja hyvinvointialueiden yhteistyöalueille. Tiedot tullaan päivittämään vuosittain.

Raportti on julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi.

Lähde

Kansallinen terveysindeksi 2019–2021
Det nationella hälsoindexet 2019–2021
National Health Index 2019–2021

Tilastoraportti 30/2023, 31.05.2023

Kansallinen terveysindeksi. THL, Kela, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

Kansallisesta terveysindeksistä käytetään ruotsiksi nimitystä "Det nationella hälsoindexet 2019–2021" ja englanniksi nimitystä "National Health Index 2019–2021".

Lisätietoja

Päivikki Koponen
puh. 029 524 8868

Elsi Lindell
puh. 029 524 7989
[email protected]

Kati Sarnola
puh. 020 635 7885
[email protected]