Kansallinen terveysindeksi 2020–2022

Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla

Suurimmat erot sairastavuudessa hyvinvointialueen kuntien välillä havaitaan Pohjois-Savossa, jossa alueen kaikkien kuntien sairastavuus on korkeampaa kuin koko maassa keskimäärin: sairastavuuden kokonaisindeksiluvut vaihtelevat kunnissa 161:sta 103:een, kun hyvinvointialueen indeksiluku on 117. Koko maan indeksiluku on 100.

Myös työkyvyttömyydessä suurimmat erot hyvinvointialueen kuntien välillä havaitaan Pohjois-Savossa, jossa kuntien työkyvyttömyyden kokonaisindeksiluvut vaihtelevat 241:sta 115:een, kun koko hyvinvointialueen luku on 135. Erot ovat suuria myös Lapissa ja Kainuussa.

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kattaa useita indikaattoreita väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä. Tietoja tuottavat yhteistyössä THL, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus.

Tietokokonaisuus sisältää sekä sairastavuusindeksin ja sen sairausryhmittäiset osaindeksit, että työkyvyttömyysindeksin ja sen osaindeksit.

Sairastavuusindeksiin kuuluu kymmenen sairausryhmää. Sairausryhmittäiset osaindeksit kuvaavat syöpien, sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden ongelmien, tapaturmien, muistisairauksien, keuhkosairauksien, diabeteksen ja alkoholisairauksien yleisyyttä. Sairastavuusindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja elämänlaadun sekä sote-palvelukäytön kustannusten kannalta.

Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osiota: työkyvyttömyyseläke, sairauspäiväraha ja ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset. Työkyvyttömyysindeksissä voi tarkastella väestön työkyvyttömyyttä kaikissa osioissa yhdessä. Osioita voi lisäksi tarkastella erikseen osaindekseinä.

Lataa koko tilastoraportti

Kuvio 1. Hyvinvointialueiden erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä 2020–2022. Ikävakioidut indeksit. Karttapohja: Tilastokeskus 2024.

Taulukot ja kuviot

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Tilastoon kuuluvat indikaattorit esitetään indeksilukuina, jotka kuvaavat hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on.

Indekseistä julkaistaan sekä ikävakioitu että vakioimaton versio. Ikävakioinnissa alueiden ikärakenne määritetään laskennallisesti samaksi kaikilla alueilla, jolloin ikävakioitu indeksi soveltuu ikärakenteeltaan erilaisten alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi taas kuvaa alueen todellista sairaus- ja työkyvyttömyystaakkaa.

Kunkin indeksin laskennassa käytetään kolmen peräkkäisen vuoden tietoja, jotta voidaan vähentää satunnaisvaihtelun vaikutusta lukuun väestöpohjaltaan pienimmillä alueilla. Indeksiluvut voidaan tulkita kolmevuosittaisiksi keskimääräiseksi tasoksi sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alueellisiin eroihin vaikuttavat väestön ikärakenteen lisäksi monet tekijät. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.

Indeksilukuja vertaillessa on huomioitava, että myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Vastaavalla tavalla myös työkyvyttömyyteen vaikuttaa terveyspalvelujen saatavuus, joka riippuu mm. työterveyshuollon palvelujen kattavuudesta ja laajuudesta. Sairastavuusindeksissä alueiden välisiin eroihin voivat vaikuttaa myös erot siinä, miten kattavasti tiedot hyvinvointialueilta saadaan ja miten ne siirtyvät THL:n hoitoilmoitusrekisteriin.

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus on saatavissa vuodesta 2017 vuoteen 2022 asti hyvinvointialueille, kunnille ja yhteistyöalueille. Tiedot päivitetään vuosittain keväällä THL:n Sotkanetiin ja Kelan Tietotarjottimelle.

Raportti on saatavilla ruotsiksi ja englanniksi myöhemmin vuonna 2024.