Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB:iden, polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet (EU-kalat I)

EU-kalat -projekti toteutettiin, koska haluttiin saada tietoa kotimaisen kalan sisältämistä ympäristömyrkkypitoisuuksista.

Tavoitteet

Tavoitteena oli saada lisää tietoa ympäristömyrkyistä niissä sisävesi- ja merikalalajeissa, joita suomalaiset pääsääntöisesti käyttävät ravinnokseen. Lisäksi tavoitteena oli täyttää EU:n asettamat edellytykset dioksiinipoikkeuksen myöntämiseksi sekä kiinnittää huomiota kalan sisältämien ympäristömyrkkyjen aiheuttamiin seurauksiin kalastuselinkeinolle.

Toteutus

Kalanäytteet kerättiin vuosina 2001-2002 siten, että kutakin kalalajia pyydettiin sen sesonkiaikana eli lähinnä kutuaikoina. Näytteistä analysoitiin ympäristömyrkkyjen pitoisuudet.

Yhteistyötahot

• Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (nyk. Elintarviketurvallisuusvirasto)
• Kansanterveyslaitos (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk. Luonnonvarakeskus)

Rahoitus

• Maa- ja metsätalousministeriö (MMM)
• Euroopan Unioni

Tulokset

Tutkimuksesta ilmeni, että dioksiinien ja PCB-yhdisteiden kertyminen kalaan on ennen kaikkea kalalajin ominaisuus. Ongelmakaloiksi jäivät lohi ja suurikokoinen silakka tässä järjestyksessä. Molemmista analysoitiin moninkertaisia pitoisuuksia dioksiineja enimmäispitoisuuteen (4 pg TEQ/g tuorepainoa) verrattuna. Sekä silakalla että lohella dioksiinipitoisuudet korreloivat iän mukana; mitä vanhempi kala sitä enemmän dioksiineja. Kaikki muut kotimaiset kalat paria poikkeuksellista tutkimustulosta lukuun ottamatta alittavat dioksiinille asetetun enimmäispitoisuusrajan. Myös kasvatetun kalan dioksiinipitoisuudet jäävät selvästi alle enimmäispitoisuusrajan.

Loppuraportti:
Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet (EU-kalat). Hallikainen A, Kiviranta H, Isosaari P, Vartiainen T, Parmanne R, Vuorinen PJ, 2004. Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004.

Katso myös projektin yhteydessä julkaistu toinen raportti kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetalleista:
Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet. Venäläinen E-R, Hallikainen A, Parmanne R, Vuorinen PJ, 2004. Elintarvikeviraston julkaisuja 3/2004. (pdf 191 kt)

Muut aiheeseen liittyvät hankkeet

• Itämeren kalan ja muun kotimaisen kalan ympäristömyrkyt (EU-kalat II)
• Kotimaisen kalan kilpailukyvyn parantaminen - muutokset ympäristöperäisten haitta-aineiden pitoisuuksissa (EU-kalat III)
• Kotimaista kalaa ravinnoksi monipuolisemmin ja turvallisemmin (EU-kalat IV)
• Kalojen vierasaineiden ja vesiympäristön tilan seurannat kustannustehokkaammiksi tutkijoiden ja kalastuselinkeinon yhteistyöllä (KALAKAS)
• Kalastuksen innovaatio (TUKALA)

Yhteystiedot

Hannu Kiviranta
tutkimusprofessori
029 524 6361
[email protected]