Syntyperäluokitus ja aineistokuvaus

Tämän sivun sisältö

Syntyperäluokitus

Kouluterveyskyselyssä on kysytty vastaajan itsensä sekä hänen äitinsä ja isänsä syntymämaata. Niiden perusteella on mahdollista luokitella nuoret neljään syntyperän mukaiseen ryhmään.

  1. Ryhmään suomalainen syntyperä kuuluvat nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa sekä nuoret, joiden ainoa vanhempi ja he itse ovat syntyneet Suomessa.
  2. Ryhmään toinen vanhemmista ulkomaalaistaustainen kuuluvat nuoret, joiden vanhemmista toinen on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla sekä nuoret, joiden ainoa vanhempi on syntynyt Suomessa ja he itse ovat syntyneet ulkomailla.
  3. Ryhmään ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa kuuluvat nuoret, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi ovat syntyneet ulkomailla ja nuori itse on syntynyt Suomessa.
  4. Ryhmään ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla kuuluvat nuoret, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi sekä nuori itse ovat syntyneet ulkomailla.

Kun yhdistetään kaksi ensimmäistä ryhmää, tuloksia on mahdollisuus tarkastella kolmeluokkaisena:

  1. suomalaistaustainen,
  2. ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa ja
  3. ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla.

Kun yhdistetään kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä ryhmää, tuloksia on mahdollisuus tarkastella kaksiluokkaisena: 1) suomalaistaustainen ja 2) ulkomaalaistaustainen.

Luokitus perustuu Tilastokeskuksen syntyperäluokitukseen (Tilastokeskus). Tiedot omasta ja vanhempien syntymämaasta ovat Kouluterveyskyselyssä vastaajan itse ilmoittamia.

Tiedonkeruu

Kun tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten terveys- ja hyvinvointitietoa, täytyy muistaa tiedonkeruuseen liittyvät erityispiirteet ja niiden vaikutus tietojen luotettavuuteen. Ulkomaalaistaustaisen väestön tavoittaminen tutkimuksiin on haastavaa ja heidän osallistumisensa vaatii usein henkilökohtaisen kontaktin puhelimitse tai kasvokkain. Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu kuitenkin toteutettiin verkkolomakkeella, johon oli mahdollisuus vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi tai pohjoissaameksi. Moni ulkomaalaistaustainen joutui siksi vastaamaan muulla kuin äidinkielellään.

Tulosten laatutarkastelut

Kouluterveyskyselyn aineistot perustuvat vastaajien itsensä ilmoittamiin tietoihin. On mahdollista, että osaa vastauksista on kaunisteltu, salailtu tai toisaalta liioiteltu esimerkiksi arkaluonteisissa kysymyksissä. Aikasarjassa tai aluevertailussa tällaisten virhelähteiden merkityksen voidaan olettaa pysyvän suunnilleen samankaltaisena.

Nuorilta kerättyä aineistoa tarkasteltaessa on otettava huomioon myös epäuskottavien vastausten mahdollisuus. Niitä kartoitettiin Kouluterveyskyselyssä sekä sisällöllisesti että vastausteknisesti.

Vastausten tarkastelu sisällöllisesti

Vuosina 2019–2023 Kouluterveyskyselyn aineistoista pyrittiin tunnistamaan vastaajia, jotka tietyissä kysymyksissä vastaavat sisällöllisesti mahdottomia äärivastausvaihtoehtoja.

Vuonna 2023 perusopetuksen 8. ja 9. luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten käyttöaineistosta poistettiin epäuskottavina vastaajat, jotka ilmoittivat, ettei näkeminen, kuuleminen, käveleminen, oppiminen, muistaminen eikä keskittyminen onnistu heiltä lainkaan eivätkä he syö kertaakaan aamupalaa, koululounasta, iltaruokaa, iltapalaa eikä välipaloja kouluviikon aikana (n=419).

Aikaisempien vuosien aineistoista sisällöllisesti epäuskottavia vastauksia antaneita ei poistettu kokonaisaineistosta, mutta syntyperän mukaisista tuloksista rajattiin pois ne vastaajat, jotka ilmoittivat, etteivät harjaa koskaan hampaitaan ja että heille on sattunut lukuvuoden aikana kaksi tai useampia tapaturmia välitunnilla, liikuntatunnilla, muulla tunnilla sekä koulumatkalla. Vuoden 2023 syntyperän mukaisiin tuloksiin ei tehty erillisiä rajauksia.

Kouluterveyskyselyn aineiston laatua voidaan tarkastella sisällöllisesti myös vertaamalla annettuja vastauksia Tilastokeskuksen tietoihin. Keväällä 2024 havaittiin, että tietyissä syntymämaissa syntyneitä on Kouluterveyskyselyn aineistossa jopa enemmän kuin tilastotietojen mukaan koko maassa yhteensä. Siksi aineistosta ryhdyttiin tarkastelemaan epäuskottavia vastaajia myös vastaustekniikkaan perustuen.

Vastaustekniikkaan perustuvat tarkastelut

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 8. ja 9. luokkien sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden aineistossa kartoitettiin epäuskottavia vastauksia tarkastelemalla vastauskäyttäytymistä matriisikysymyksissä vuosina 2019, 2021 ja 2023. Tarkastelussa käytettiin kunkin kyselyvuoden lomakkeilla olevia matriisikysymyksiä, joissa on vähintään viisi riviä. Niistä otettiin mukaan ne, jotka on tarkoitettu kaikille vastaajille ja jotka on kysytty kaikilta kolmelta kouluasteelta.

Ensimmäinen tarkastelu perustuu matriisikysymysten reunavastauksiin eli siihen, että vastaaja on valinnut jokaisella rivillä ensimmäisen vastausvaihtoehdon vasemmalta tai jokaisella rivillä viimeisen vastausvaihtoehdon oikealta. Matriisista riippuen vasenta tai oikeaa reunaa voidaan useimmiten pitää ”poikkeavana” reunana, johon kerääntyy suhteellisen vähän vastauksia. Matriisin ”ei-poikkeavan” reunan vastaukset ovat puolestaan melko yleisiä ja vastauksia voidaan pitää tavanomaisina.

Matriisien reunavastausten tarkastelussa kustakin poikkeavaan reunaan vastatusta matriisista saa yhden pisteen. Yhden rivin tyhjäksi jättäneet otetaan huomioon niin, että tyhjä rivi täydennetään tarkastelua varten sillä vastauksella, jonka vastaaja on yleisimmin kyseisessä matriisissa valinnut. Jos vastaaja on jättänyt matriisissa enemmän kuin yhden rivin vastaamatta, hän ei voi saada siitä pistettä.

Toinen tarkastelu perustuu samojen matriisikysymysten diagonaalisten vastauskuvioiden tunnistamiseen. Diagonaalisessa vastauskuviossa vastaus alkaa matriisin toisesta reunasta ja etenee viistosti riveittäin. Vastaus voi alkaa joko oikeasta tai vasemmasta yläreunasta.

Suurin osa vastaajista ei vastaa missään matriisissa diagonaalisesti. Yksittäisissä matriiseissa diagonaalista vastaamista voidaan pitää uskottavana. Diagonaalisten kuvioiden mukaan vastaaminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin matriisin poikkeavaan reunaan vastaaminen.

Jokaisesta diagonaalisesti vastatusta matriisista saa yhden pisteen. Saadakseen pisteen vastaajan on täytynyt vastata jokaiselle matriisin riville.

Tarkastelujen perusteella havaittiin, että pienellä osalla Kouluterveyskyselyyn vastanneista perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on poikkeavaa vastauskäyttäytymistä matriisikysymyksissä. Pariin matriisikysymykseen vastatut poikkeavat reunavastaukset tai diagonaaliset vastauskuviot voivat kertoa todellisesta ilmiöstä eivätkä vielä osoita kaavamaisuutta vastauskäyttäytymisessä. Vasta kun sama kaava toistuu matriisista toiseen, voidaan vastaajaan uskottavuutta kyseenalaistaa.

Vastausteknisten tarkasteluiden yhteys syntyperätietoon

Ulkomaalaistaustaisten vastaajien osuudet nousivat aineistossa sitä suuremmiksi mitä enemmän pisteitä vastaaja sai poikkeavan vastauskäyttäytymisen perusteella. Kun vastaaja sai matriisin poikkeavien reunojen vuoksi vähintään viisi pistettä, osuudet poikkesivat huomattavasti kaikilla kouluasteilla aineiston keskiarvoista. Vastaavaa tapahtui, kun diagonaalisia vastauskuvioita oli vähintään neljä.

Koska syntyperämuuttujan muodostamiseen käytetyt kysymykset eivät ole mukana epäuskottavuustarkasteluissa, voidaan päätellä, että ne vastaajat, jotka ovat vastanneet epäuskottavasti matriisikysymyksissä, eivät myöskään ole vastanneet todenmukaisesti syntyperää koskeviin kysymyksiin.

Edellä mainittujen tarkasteluiden perusteella syntyperän mukaisista tuloksista poistettiin ne vastaajat, jotka vastasivat vähintään viidessä matriisissa poikkeavaan reunaan tai vähintään neljässä matriisissa diagonaalisen vastauskuvion (2019: n=1033, 2021: N=1847, 2023: n=1923).

Aineisto syntyperän mukaisissa tuloksissa

Tuloksissa, jotka julkaistiin 31.5.2024, ulkomaalaistaustaisia vastaajia oli vuonna 2023 perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista 6,4 prosenttia (n=2446) ja tytöistä 6,1 prosenttia (n=2601). Lukioiden 1. ja 2. vuoden pojista 6,5 prosenttia (n=1166) ja tytöistä 6,3 prosenttia (n=1630) ilmoitti olevansa ulkomaalaistaustainen. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojista ulkomaalaistaustaisia oli 6,1 prosenttia (n=623) ja tytöistä 5,7 prosenttia (n=452).

Vuonna 2023 tieto syntyperästä puuttui 7,6 prosentilta perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista, 5,9 prosentilta ammattiin opiskelevista pojista ja 4,8 prosentilta perusopetuksen 4. ja 5. luokan pojista. Muissa ryhmissä tieto puuttui 1,0-2,7 prosentilta.

Tarkemmat tiedot ulkomaalaistaustaisten määristä ja osuuksista 31.5.2024 julkaistuissa tuloksissa on kerrottu taulukoissa 1-3.

Perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilaiden tulokset syntyperän mukaan julkaistaan sitten, kun vastaavat epäuskottavia vastaajia kartoittavat tarkastelut saadaan tehtyä myös heille.

Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaiset perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaat virallisen sukupuolen mukaan.

Määrät ja osuudet 2019 2021 2023
Suomalaistaustainen, pojat 37065
(94,6 %)
38075
(94,3 %)
35934
(93,6 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, pojat 778
(2,0 %)
921
(2,3 %)
893
(2,3 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, pojat 1347
(3,4 %)
1393
(3,4 %)
1553
(4,0 %)
Suomalaistaustainen, tytöt 40723
(95,0 %)
42702
(94,5 %)
39955
(93,9 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, tytöt 942
(2,2 %)
1153
(2,6 %)
1110
(2,6 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, tytöt 1187
(2,8 %)
1355
(3,0 %)
1491
(3,5 %)
Suomalaistaustainen, yhteensä 77923
(94,8 %)
80981
(94,4 %)
76036
(93,8 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, yhteensä 1723
(2,1 %)
2083
(2,4 %)
2008
(2,5 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, yhteensä 2545
(3,1 %)
2763
(3,2 %)
3054
(3,8 %)

Taulukko 2. Ulkomaalaistaustaiset lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat virallisen sukupuolen mukaan.

Määrät ja osuudet 2019 2021 2023
Suomalaistaustainen, pojat 16981
(95,3 %)
17671
(94,9 %)
16846
(93,5 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, pojat 363
(2,0 %)
417
(2,2 %)
435
(2,4 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, pojat 467
(2,6 %)
531
(2,9 %)
731
(4,1 %)
Suomalaistaustainen, tytöt 24824
(95,4 %)
26552
(95,1 %)
24300
(93,7 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, tytöt 519
(2,0 %)
575
(2,1 %)
684
(2,6 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, tytöt 682
(2,6 %)
789
(2,8 %)
946
(3,6 %)
Suomalaistaustainen, yhteensä 41846
(95,4 %)
44291
(95,0 %)
41200
(93,6 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, yhteensä 884
(2,0 %)
995
(2,1 %)
1122
(2,6 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, yhteensä 1150
(2,6 %)
1323
(2,8 %)
1678
(3,8 %)

Taulukko 3. Ulkomaalaistaustaiset ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat virallisen sukupuolen mukaan.

Määrät ja osuudet 2019 2021 2023
Suomalaistaustainen, pojat 12241
(95,0 %)
11307
(95,5 %)
9524
(93,9 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, pojat 198
(1,5 %)
164
(1,4 %)
195
(1,9 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, pojat 442
(3,4 %)
365
(3,1 %)
428
(4,2 %)
Suomalaistaustainen, tytöt 8734
(95,5 %)
8488
(95,4 %)
7439
(94,3 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, tytöt 124
(1,4 %)
123
(1,4 %)
160
(2,0 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, tytöt 287
(3,1 %)
284
(3,2 %)
292
(3,7 %)
Suomalaistaustainen, yhteensä 21003
(95,2 %)
19840
(95,5 %)
17001
(94,0 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, yhteensä 323
(1,5 %)
289
(1,4 %)
356
(2,0 %)
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, yhteensä 734
(3,3 %)
654
(3,1 %)
725
(4,0 %)