Tasa-arvon muistilista hankkeille
Tasan yhdessä -työkalu edistää tasa-arvoa hankkeissa. Tämän muistilistan avulla voit arvioida, miten hyvin tasa-arvo on otettu huomioon hankkeesi eri vaiheissa. Voit myös käyttää kysymyksiä erilaisissa ryhmäkeskusteluissa.
Tasan yhdessä -muistilista (pdf 234 kt)
1. Kenelle hanketta tehdään?
Analysoi hankkeeseen osallistujat, jotta voit edistää tasa-arvoa hankkeessasi. Ota huomioon erilaiset sukupuoli-identiteetit.
- Millaisia eroja löytyy sukupuolten välillä, kun tarkastellaan hankkeeseen osallistuvien ikää, koulutusastetta, työkokemusta, työttömyyden kestoa, etnistä taustaa, työkykyä ja taloudellista tilannetta?
- Millaisia kokemuksia eri sukupuolilla ja kohderyhmillä on osallisuudesta ja/tai huono-osaisuudesta?
- Mitkä eroista voidaan todentaa esimerkiksi tilasto- tai tutkimustiedolla ja mitkä taas ovat ennakkoluuloja tai ennakko-oletuksia?
- Millaisia voimavaroja ja mahdollisuuksia eri sukupuolilla ja ryhmillä on? Onko näissä eroja?
2. Tiedon hankinta ja analysointi
- Onko hankkeen suunnittelussa hyödynnetty aiempaa tutkimusta ja/tai tilastoja? Kyllä/Ei/Eos
- Onko hankkeen suunnittelussa kuultu kokemusasiantuntijoita ja tehty alueellista analyysia? Kyllä/Ei/Eos
- Millaista sukupuolten tasa-arvoon liittyvää aineistoa on käytetty apuna suunnitteluvaiheessa?
- Onko tietoa ollut helppo vai vaikea löytää? Millaista aineistoa olisi hyvä saada lisää?
- Millä tavalla hankkeeseen osallistuvien välisiä eroja on eritelty? Millaista tietoa tulkinnan tukena on käytetty?
3. Hankkeen toimintaympäristön arviointi
- Miten hankkeen fyysistä toimintaympäristöä on arvioitu eri käyttäjien näkökulmasta? Onko arvioinnissa käytetty apuna esimerkiksi kokemusasiantuntijoita?
- Millaisia sukupuoliin liittyviä normeja ja stereotyyppisiä oletuksia liittyy hankkeen toteutukseen ja toimintaympäristöön?
- Millaisia vaikutuksia sukupuolten eroilla on hankkeen tavoitteiden, osallisuuden edistämisen tai köyhyyden torjunnan kannalta?
- Mitä hankkeessa on tehty toimintaympäristön esteettömyyden, saavutettavuuden ja turvallisuuden edistämiseksi?
4. Hankkeen tavoitteiden asettaminen
- Onko hankkeen tavoitteisiin kirjattu tasa-arvoon liittyviä tavoitteita?
- Numeroina tai lukuina
- Laadullisina tavoitteina
- Millä tavalla hankkeeseen osallistujien väliset erot on huomioitu hankkeen tavoitteissa?
- Millaisia sukupuolten tasa-arvotavoitteita hankkeessa on?
- Onko tavoitteet kirjattu osaksi hankkeen yleisiä tavoitteita vai ovatko ne erillisiä?
- Miten erilaiset ryhmät on huomioitu hankkeen tasa-arvotavoitteissa?
- Millaisia käytännön toimenpiteitä hankkeessa on kirjattu, jotta tasa-arvoon liittyvät tavoitteet saavutetaan?
- Miten tasa-arvotavoitteet tukevat hankkeen kokonaistavoitetta?
- Millaisia toimintatapoja hankkeessa tarvitaan eri ryhmien tavoittamiseksi ja osallistamiseksi?
5. Hankkeen toteuttaminen
- Onko hankkeen kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä edustettuina hankkeen eri vaiheissa, esimerkiksi kokemusasiantuntijoina tai asiakasyhteistyöryhmissä?
- Millaisia toimenpiteitä hankkeessa on kirjattu, jotta sukupuolten tasa-arvoon liittyvät tavoitteet saavutetaan?
- Miten hankkeesta tiedotetaan: millä termeillä, kuvilla, kielellä ja missä kanavissa?
- Onko hankkeen tapahtumissa mukana kohderyhmän edustajia? Vastaako esimerkiksi edustajien sukupuoli, ikä ja etninen tausta kattavasti kohderyhmää?
- Pystyvätkö kaikki osallistumaan hankkeen toimintaan? Millä kielellä toimitaan? Vaatiiko osallistuminen fyysistä läsnäoloa?
- Millä tavalla toimintaympäristö tukee kaikkien osallistumista? Ovatko tilat esteettömiä? Millaiset wc-tilat ovat? Miten pukuhuoneet on järjestetty?
- Kun hankkeeseen ostetaan palveluja ulkopuolelta, onko ostopalveluiden tarjoajilla osaamista tasa-arvoasioissa?
- Onko hankkeessa suunnitelma siitä, miten tasa-arvon toteutumista seurataan ja pidetään esillä?
6. Henkilökunnan asiantuntemus ja osaaminen
- Millaista koulutusta henkilöstö on saanut kohderyhmään kuuluvien henkilöiden erityishaasteista?
- Onko hankehenkilöstön tasa-arvo-osaamista kartoitettu?
- Millaista koulutusta henkilöstö on saanut erityisesti hankkeen kohderyhmän tasa-arvon edistämiseen? Kuinka usein koulutusta järjestetään?
- Onko hankkeen henkilökunnalla mahdollisuus keskustella sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä asioista?
- Miten henkilökunnan osaamista ja asiantuntemusta tasa-arvoasioista on hyödynnetty?
- Onko hanketoimijoiden kanssa puhuttu tasa-arvon edistämisestä?
7. Hankkeen johtaminen ja ohjausryhmä
- Kirjataanko hankkeen väliraportointiin ja seurantaan tuloksia tasa-arvon osalta?
- Onko hankkeen henkilökunnalla mahdollisuus keskustella tasa-arvoon liittyvistä asioista?
- Millä tavalla eri ryhmät ovat mukana hankkeen ohjausryhmässä? Onko ohjausryhmään pyydetty edustajia eri organisaatioista? Onko huolehdittu, että mukana on ihmisiä eri sukupuolista?
- Millä muilla tavoilla tasa-arvonäkökulma on mukana hankkeen toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa?
8. Seuranta ja arviointi
- Käytetäänkö hankkeessa indikaattoreita, jotka todentavat hanketoiminnan vaikutukset tasa-arvoon? Mitä indikaattorit ovat?
- Huomioidaanko mittareissa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden erot?
- Millä lailla seurataan niitä ryhmiä, jotka eivät suoraan sovi ESR-seurantaan? Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi sukupuolivähemmistöt.
- Millaisia laadullisia näyttöjä ja määrällisiä mittareita hankkeen tasa-arvotavoitteiden seurannassa käytetään?
- Onko seurannan tulosten perusteella tehty muutoksia hankkeen toimenpiteisiin, tavoitteisiin tai toimintaympäristöön? Mitä muutokset ovat olleet?
- Onko hankkeessa arvioitu, ovatko sukupuolten tasa-arvotavoitteet toteutuneet?
- Millaisia jatkotoimenpiteitä tarvitaan tasa-arvon edistämiseksi?
- Millä tavalla hankkeessa tehdyt toimenpiteet ovat tukeneet sukupuolittuneiden työmarkkinoiden purkamista ja kannustaneet naisia ja miehiä heille epätyypillisille aloille?
- Miten hanke on onnistunut purkamaan naisiin, miehiin tai sukupuolivähemmistöihin liittyviä stereotyyppisiä oletuksia?
- Miten hanke on vahvistanut kohderyhmään kuuluvien ihmisten osallisuutta?
- Millaista uutta tietoa ja kokemuksia hankkeen tasa-arvotyö on tuonut köyhyyden torjunnan ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen kentälle?
Tasa-arvoa mittaavat tilastot (Tilastokeskus.fi)
Findikaattori.fi
Ajantasaista tietoa yhteiskunnallisista ilmiöistä (Valtioneuvoston kanslia)
Hyvinvointikompassi.fi
Tilastotietoa suomalaisten kuntien asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Teaviisari.fi
Vertailutietoa kunnan terveyden edistämisen tuloksista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Sotkanet.fi
Tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toiminnasta
FinSote (Terveytemme.fi)
Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus
Vantaan kaupungin nuorten työllisyyttä edistävässä Petra-hankkeessa kohderyhmänä olivat vantaalaiset alle 25-vuotiaat työttömät nuoret.
Tilastojen ja aikaisempien selvitysten tuella tehtiin analyysi kohderyhmästä. Hankkeessa haluttiin ymmärtää työttömyyden taustalla vaikuttavia syitä ja kohdentaa toimenpiteitä nuorten tarpeiden mukaan.
Analyysin perusteella huomattiin, että nuorista 2/3 oli miehiä ja 1/3 naisia. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhui keskimäärin 1/5 projektin asiakkaista. Lisäksi huomattiin, että opiskelu kiinnosti sekä poikia että tyttöjä, mutta pojat pääsivät harvemmin opiskelupaikkaan kiinni.
Analyysi hankkeeseen osallistuvista tuki toimintojen suunnittelua ja auttoi resurssien kohdentamisessa.
Ruokajonosta osallisuuteen ESR-hankkeessa hanketyöntekijät tekivät itsearviointia sukupuolinäkökulman soveltamisesta hanketyössä. Itsearviointi sisälsi kysymyksiä siitä, millaisia käsityksiä eri sukupuolista hanketyöntekijä on havainnut jäsenyhteisössä, jossa hanketta toteutetaan (esim. asenteet, syrjiminen/suosiminen, stereotyyppiset käsitykset tai odotukset sukupuolen mukaan). Mukana on myös kysymyksiä siitä, miten toimintaympäristö tukee yhdenvertaisuutta (esim. wc-tilat ja tilojen esteettömyys).
Tenho-hanketta toteuttavassa organisaatiossa normien ja stereotypioiden purku ei ole erikseen kirjattu tavoite. Nämä ovat kuitenkin organisaatiossa monelle tärkeitä asioita, joten niitä edistetään. Käydään sisäisesti keskustelua esimerkiksi sukupuolesta ja sukupuolettomuudesta sekä seksuaalisuudesta. Hankkeessa hoksattiin, että näitä olisi hyvä kirjata omaksi tavoitteekseen.
ESR-ohjelmakauden 2014–2020 raportoinnissa huomioitiin sukupuolina vain nainen ja mies. Näin on myös uudella ESR+-hankekaudella, jonka raportoinnissa huomioidaan rekisteristä automaattisesti tuleva tieto juridisesta sukupuolesta.
Ohjelmakauden 2014–2020 esimerkkihankkeen osallistujalomakkeisiin kirjattiin kuitenkin sukupuolen kohdalle vaihtoehdoiksi nainen, mies ja muu/en halua määritellä. Näin parannettiin tasa-arvoa kahdella tavalla. Ihmiset, joita asia henkilökohtaisesti kosketti, kokivat tulevansa kohdatuksi itsenään, ja muut saivat lomakkeen kautta tietoa sukupuolen moninaisuudesta.
Lomakkeiden tietoja raportoidessa ei kuitenkaan voida tehdä yleistyksiä muu/en halua määritellä -vastauksista, mikäli vastauksia on vain pieni määrä.
Hankkeeseen ostettiin ulkoista koulutusta. Tarjouskilpailuun osallistuvia heräteltiin sukupuolen merkityksen huomioimiseen palveluissaan, sillä yksi kriteeri palveluntarjoajan valinnassa oli kouluttajan kyky tunnistaa sukupuolittunut työelämä koulutuksen sisällössä.
Tenho-hankkeessa puhutaan harjoituksista niiden oikeilla nimillä, eikä käytetä sukupuolitettuja termejä, kuten miesten punnerrus tai naisten punnerrus, vaan punnerrus suorin jaloin tai polvipunnerrus.
Tenho-hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, miten asioista puhutaan ja tilaisuuden tullen kyseenalaistetaan sukupuolittuneita käsityksiä: ”Onkohan noin?”.
Annetaan kuitenkin kaikille oikeus ja mahdollisuus ilmaista omat mielipiteensä, eikä lytätä tai nolata jotain sukupuolittunutta tai normittunutta sanonutta henkilöä.
Tenho-hankkeen periaatteena on, että tilassa saa olla, vaikka ei osallistuisi jokaiseen harjoitukseen. Kukin päättää itse omat rajansa ja mihin osallistuu, kunhan ei häiritse muita.
Toimintaan osallistuminen on usein jo itsessään niin jännittävää ja haastavaa, että pitää tarkkailla, kuinka pitkälle lähtee viemään normien purkamista, ettei pelästytä jo valmiiksi herkässä tilanteessa olevaa osallistujaa pois.