Vainajien oikeuskemialliset tutkimukset

Vainajien oikeuskemialliset tutkimukset muodostavat merkittävän tietolähteen tutkimukselle, huumetilanteen seurannalle ja myrkytyskuolemien ehkäisylle.

Oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät oikeuskemialliset tutkimukset tehdään koko Suomen osalta keskitetysti THL:n Oikeuskemiayksikössä Helsingissä. Vuonna 2021 oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus suoritettiin yhteensä noin 14 %:ssa kaikista kuolemantapauksista Suomessa, ja näistä useammassa kuin 75 %:ssa tehtiin myös oikeuskemiallinen tutkimus.

Vainajien oikeuskemialliset tutkimukset paitsi palvelevat yksittäistä kuolemansyyn selvittämistä, ne muodostavat myös merkittävän tietolähteen oikeustoksikologian alan tutkimukselle, huumetilanteen seurannalle ja myrkytyskuolemien ehkäisemiseen tähtäävälle työlle.

• Myrkytyskuolemat
• Alkoholimyrkytykset
• Huumemyrkytykset
• Päihdekäyttöön liittyvät löydökset vainajissa
• Uudet psykoaktiiviset aineet
• Julkaisuja

Myrkytyskuolemat

Oikeuslääkäri määrittelee kuolintodistukseen kuolemansyyn ja kuolemanluokan. Myrkytyskuolemalla tarkoitetaan sellaista kuolemaa, joka on aiheutunut suoraan jonkin myrkyllisen aineen tai aineyhdistelmän joutumisesta elimistöön liian suurena määränä. Tällaisia kuolemia kutsutaan myös yliannostuskuolemiksi. Myrkytyksen aiheuttajana voi olla esimerkiksi alkoholi, lääkeaine, huume, häkä, kemikaali tai luonnon toksiini.
Lisätietoja oikeuslääkintäyksiköstä

Myrkytyskuolema voi olla kuolemanluokaltaan tapaturma, jolloin henkilö on voinut vahingossa ottaa liikaa esimerkiksi alkoholia tai huumetta, tai itsemurha, jolloin myrkytys on ollut tahallinen. Myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä todetaan vain noin 0–3 vuodessa.
Tutkimus vuosina 2018–2022 Suomessa tapahtuneista myrkytyskuolemista (Lääkärilehti)

Tulipalokuolema on usein myrkytyskuolema, ja myrkytyksen aiheuttajana on tällöin joko häkä tai typpipitoisten aineiden palaessa syntyvä syanidi. Monet palokaasumyrkytykset ovat tapaturmaisia, mutta joukkoon mahtuu myös itsemurhatarkoituksessa sytytettyjä tulipaloja ja jopa henkirikoksia.

Tapaturmaisista myrkytyskuolemista monet liittyvät päihteiden väärinkäyttöön, kun taas myrkyttämällä tehtyjen itsemurhien uhrit ovat suhteellisen harvoin päihteiden väärinkäyttäjiä.

Vuodesta toiseen Suomessa eniten myrkytyskuolemia aiheuttaa opioidilääke buprenorfiini, jota käytetään kivun hoidossa ja opioidiriippuvaisten henkilöiden korvaushoidossa. Buprenorfiini on oikein käytettynä turvallinen lääke. Kuitenkin aineen väärinkäyttö, esimerkiksi käyttö suonensisäisesti ja käyttö yhtä aikaa muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa voi aiheuttaa hengenvaarallisen hengityslaman, joka johtaa vuosittain kymmenien ihmisten ennenaikaiseen kuolemaan. Buprenorfiinikuolema tapahtuu usein viivästyneesti, esimerkiksi yöllä uhrin nukkuessa, jolloin apua ei ole heti saatavissa. Suurin osa päihdekäytetystä buprenorfiinista on maahan salakuljetettuja tabletteja.

Myrkytyskuolemissa buprenorfiinin lisäksi muutkin opioidit ovat merkittävässä roolissa. Esimerkiksi tramadoli, oksikodoni ja fentanyyli aiheuttavat vuosittain useita myrkytyskuolemia – nekin usein yhdistettynä muihin päihteisiin.

Myrkyttämällä tehdyissä itsemurhissa todettuja aineita ovat eräät psykoosi-, masennus- ja unilääkkeet. Myös särkylääke parasetamoli aiheuttaa vuosittain useita myrkytyskuolemia.

Alkoholimyrkytykset

Alkoholimyrkytysten määrä on Suomessa dramaattisesti vähentynyt viimeisten noin 15 vuoden aikana. Erityisesti vähenemistä on tapahtunut nuorten, alle 45-vuotiaiden, alkoholimyrkytyskuolemissa. Tässä ikäryhmässä alkoholimyrkytykseen kuolee enää noin neljäsosa 1980- ja 90-lukujen määrästä.
Tutkimustietoa alkoholimyrkytysten vähenemisestä Suomessa (Drug and Alcohol Dependence)

Vuoden 2018 hienoisen nousun jälkeen alkoholimyrkytysten kokonaismäärä on jatkanut laskuaan, mikä heijastaa samansuuntaista muutosta alkoholin kokonaiskulutuksessa.
Alkoholin kokonaiskulutus

Huumemyrkytykset

Huumemyrkytyksellä tarkoitetaan laittoman huumausaineen tai päihdekäytössä olevan lääkeaineen aiheuttamaa yliannostuskuolemaa. Euroopan huumevirasto (EUDA) on määritellyt perusteet, millaiset myrkytyskuolemat lasketaan huumemyrkytyksiksi yhteiseurooppalaisessa raportoinnissa.
Lisätietoa EUDA:n verkkosivuilta

Kuten kuvasta 2 nähdään, nuorten huumemyrkytyskuolemat ovat olleet huolestuttavassa nousussa viime vuosina. Lyhytaikaiseksi jääneen laskun jälkeen nuorten huumekuolemia oli vuonna 2023 jälleen ennätysmäärä.
Lisätietoa nuorten huumemyrkytyskuolemista (Duodecim)

Buprenorfiinikuolemistaan tunnettu Suomi eroaa merkittävästi muista Pohjoismaista, joissa heroiini tappaa useammin. Eroja ja yhtäläisyyksiä on kuvattu tutkimuksessa, joka käsittelee huumeita ongelmallisesti käyttävien ihmisten myrkytyskuolemia Pohjoismaissa.
Lisätietoa huumemyrkytyskuolemien Pohjoismaisesta vertailusta (Forensic Science International)

Päihdekäyttöön liittyvät löydökset vainajissa

Vaikka kuolema ei aiheutuisikaan suoraan huumeiden tai muiden päihteiden käytöstä, voi vainajassa silti olla huumelöydöksiä, esimerkiksi kannabiksen aineenvaihduntatuotetta tai pieniä määriä amfetamiinia. Esimerkiksi liikennekuoleman uhreista tai muihin vammoihin kuolleista voidaan todeta kuolemaa edeltävä päihteiden käyttö.

Kuolemansyy voi tällöin olla huumeisiin liittymätön, jolloin huumeet mainitaan kuolintodistuksessa kuolemaan myötävaikuttaneena tekijänä. Toisinaan huumeiden ei ole katsottu edes myötävaikuttaneen kuolemaan, vaan löydös on ollut kuoleman kannalta epäolennainen.

Kuten kuvasta 3 nähdään, ovat amfetamiinin, kannabiksen ja buprenorfiinin löydösmäärät vainajissa lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Heroiinia todettiin vielä 2000-luvun alussa melko usein, mutta sittemmin buprenorfiini on korvannut sen päihdekäytössä merkittävimpänä opioidina. Kokaiinin löydösmäärät ovat viime vuosina jonkin verran lisääntyneet, mutta edelleen sitä todetaan vainajista melko harvoin.

Uudet psykoaktiiviset aineet

Uusilla psykoaktiivisilla aineilla tarkoitetaan kansainvälisesti sellaisia aineita, jotka ovat ilmaantuneet päihdekäyttöön viimeisten 20 vuoden aikana. Tällaisista aineista puhutaan myös muuntohuumeina.

Nämä aineet muistuttavat vaikutuksiltaan tai kemialliselta rakenteeltaan huumausaineiksi luokiteltuja aineita. Muuntohuume voidaan ottaa Suomessa valvonnan piiriin luokittelemalla se joko kuluttajamarkkinoilta kielletyksi psykoaktiiviseksi aineeksi (KKP-aine) tai huumausaineeksi. Uusiin psykoaktiivisiin aineisiin luetaan myös aikaisemmin luokiteltuja huumausaineita, joiden päihdekäyttö on suhteellisen uutta.
Lisätietoa muuntohuumeiden luokittelusta

Suomessa uusista psykoaktiivisista aineista todetaan eniten amfetamiinin kaltaisesti vaikuttavia stimulanttihuumeita ja bentsodiatsepiiniryhmän rauhoittavia aineita. Stimulanteista viime vuosina erityisen paljon on todettu alfa-PVP:tä ja muita sen kaltaisia aineita. Bentsodiatsepiineista eniten havaintoja on ollut bromatsolaamista.

Naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa valitettavan yleiset muunto-opioidit ovat Suomessakin vaatineet joitakin kuolonuhreja, mutta toistaiseksi huomattavasti harvemmin kuin monessa muussa maassa. Uusista opioideista Suomessa merkittävimpiä ovat olleet U-47700 sekä voimakkaat fentanyylijohdannaiset furanyylifentanyyli ja karfentaniili. Viime vuosina monissa maissa ovat yleistyneet ns. nitatseeni-ryhmän opioidit. Ne ovat hyvin vaarallisia erityisesti yhdessä muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa käytettynä. Myös Suomessa on ollut joitakin nitatseeni-ryhmän aineiden (esimerkiksi etometatseeni ja protonitatseeni) aiheuttamia kuolemia.

Yhteistyökumppanit

• European Union Drugs Agency (EUDA)
• Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (FIMEA)
• Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Yhteystiedot

Pirkko Kriikku
oikeuskemisti
puh. 029 524 8054
[email protected]

Ilkka Ojanperä
johtava asiantuntija
(oikeuskemian professori, Helsingin yliopisto)
puh. 029 524 8067
[email protected]