Koronapandemian vaikutukset antibioottiresistenssiin ovat olleet toistaiseksi vähäisiä sekä Suomessa että muualla Euroopassa
Tuoreiden seurantatietojen mukaan antibioottiresistenssin eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tilanne on pysynyt koronapandemiasta huolimatta melko vakaana sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Tilanteessa on kuitenkin suurta vaihtelua eri maiden välillä. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, tilanne on parempi kuin muualla Euroopassa.
Vuosina 2020–2021 koronapandemia vähensi etenkin hengitysteitse tarttuvia infektioita. Pandemiavuodet eivät vaikuttaneet merkittävästi resistenttien bakteerien herkkyyteen eli kykyyn reagoida antibiootteihin. Monen bakteerin kohdalla johtopäätöksiä on kuitenkin vaikeaa tehdä vähäisen testaamisen takia. Näin on esimerkiksi poskiontelo- ja välikorvatulehduksia aiheuttavien pneumokokkien sekä tavallisten ylähengitystieinfektioiden aiheuttajien eli Haemophilus influenzae -bakteerien kohdalla.
Yleisen nieluinfektioiden aiheuttajan, Streptococcus pyogenekesen resistenssi makrolidejä ja klindamysiiniä kohtaan on sen sijaan lisääntynyt. Resistenssin kehittymistä on tärkeää seurata, sillä kyseisiä lääkkeitä käytetään nieluinfektioiden hoidossa penisilliiniallergisilla potilailla.
Akinetobakteerien resistenssin yleistyminen Euroopassa on huolestuttavaa
Akinetobakteereiden sukuun kuuluu useita lajeja, joista Acinetobacter baumannii on kliinisesti tärkein. Yleensä akinetobakteerit aiheuttavat infektioita potilailla, joiden vastustuskyky on alentunut. Lisäksi moniresistentit bakteerikannat vaikeuttavat infektioiden hoitoa. Akinetobakteerit säilyvät hyvin erilaisilla pinnoilla, joten niitä voi olla hankala häätää sairaalaympäristöstä.
Akinetobakteerien tapausmäärissä ja resistenssiosuuksissa havaittiin vuonna 2021 voimakasta kasvua Euroopassa. Resistentit tapaukset keskimäärin jopa yli kaksinkertaistuivat kolmen tärkeän mikrobilääkeryhmän, karbapeneemien, fluorokinolonien ja aminoglykosidien, osalta. Lisäksi kasvua havaittiin etenkin maissa, joissa resistenssitilanne on jo ennestään hankala.
Akinetobakteerien resistenssi kaikkia edellä mainittuja mikrobilääkeryhmiä kohtaan vaihtelee 0–99 prosentin välillä eri Euroopan maissa. Suomessa tilanne on suhteellisen hyvä. Resistenssi kaikkia kolmea ryhmää kohtaan on invasiivisilla näytteillä 2,1 prosenttia ja kaikilla näytetyypeillä 0,7 prosenttia.
”On tärkeää panostaa asianmukaisiin torjuntatoimiin, jotta moniresistenttien akinetobakteerikantojen leviäminen maasta toiseen saadaan estettyä, esimerkiksi ulkomaisten sairaalasiirtojen yhteydessä”, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Räisänen.
Antibioottiresistenssi heikentää antibioottien tehoa
Antibiootti- eli mikrobilääkeresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama infektio. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.
”Antibioottiresistenssin torjunnassa ihan jokainen voi tehdä jotakin. Helppo tapa aloittaa on huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Sen avulla voi ehkäistä sekä bakteerien että virusten leviämistä”, Räisänen sanoo.
Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.
Lisätiedot
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa: Finres 2021 (THL)
Surveillance Atlas of Infectious Diseases (ECDC, englanniksi)
Mikrobilääkeresistenssin seuranta (THL)
Euroopan antibioottipäivä (THL)
Kati Räisänen
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7094
[email protected]
