Oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarve kasvoi lukuvuonna 2021–2022, kertoo kysely opiskeluhuoltopalveluille
Perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden tuen tarve kasvoi lukuvuonna 2021–2022, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen maalis-huhtikuussa tekemä kysely. Vastaajina olivat opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevät terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit ja lääkärit. Heistä suuri osa oli samaa mieltä (40 %) tai osittain samaa mieltä (34 %), että päättyneen lukuvuoden aikana oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeet olivat aiempaa suuremmat.
Tuloksista ilmeni myös, että viime lukuvuonna oppilaiden ja opiskelijoiden pulmien selvittely ja hoito edellyttivät aiempaa useammin laajaa moniammatillista yhteistyötä opiskeluhuoltopalveluissa. Suurin osa vastaajista eli 72 prosenttia koki, että oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. 64 prosenttia arvioi poissaolojen lisääntyneen ja 55 prosenttia yksinäisyyden kasvaneen. Joka toinen vastaaja (50 %) arvioi, että oppimis- ja opiskeluongelmia oli aiempaa enemmän ja hieman harvempi, että perheiden ongelmat (39 %) ja taloudelliset vaikeudet (26 %) olivat lisääntyneet.
Samalla kun tuen tarve lisääntyi, oli terveydenhoitajista kaksi kolmesta (63 %) ja lääkäreistä joka kymmenes (12 %) ollut koronapandemian vuoksi siirrettynä muihin tehtäviin vähintään viikon ajaksi. Myös yhteistyötahojen palvelujen, esimerkiksi lasten- ja nuorisopsykiatrian, saatavuudessa koettiin edelleen olevan suuria puutteita. Opiskeluhuollossa monialaisen yhteistyön koettiin sen sijaan pääosin toimivan.
Tulosten pääviesti on, että oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointipulmat jatkuvat, vaikka rajoituksia on kouluissa ja oppilaitoksissa voitu purkaa, arvioi THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. ”Hyvinvoinnin tukeminen ja koronan heikentämien palvelujen vahvistaminen jatkuvat kouluissa ja oppilaitoksissa syksyllä, kun uusi lukuvuosi käynnistyy.”
Nuorten mielenterveyspalvelujen lisääntynyt tarve on Suomessa tiedossa ja tiedostettu, korostaa THL:n kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen. ”Meneillään on useita kehittämishankkeita, joissa lasten ja nuorten lisääntyneeseen palvelutarpeeseen haetaan ratkaisua. Tärkeimpiä ovat mielenterveysstrategian toimeenpano, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma ja uusimpana Kestävän kasvun ohjelma, jossa jokaisella hyvinvointialueella on velvollisuus huomioida lasten ja nuorten palvelutarpeet.”
Opiskeluhuollon järjestämistä ja toteuttamista koskenut valtakunnallinen seurantakysely OPA 2022 tehtiin 21.3.–11.4.2022. Kysely lähetettiin 3665:lle perusopetuksessa ja toisella asteella työskentelevälle terveydenhoitajalle, kuraattorille, psykologille sekä lääkärille. Heistä 37 prosenttia vastasi kyselyyn. OPA 2022 -kyselyn päätulokset julkaistaan loka-marraskuussa 2022. Nyt raportoidaan kyselyn koronaepidemian vaikutuksia koskevat tulokset.
Lähde: Marke Hietanen-Peltola ym., Oppilaiden ja opiskelijoiden kasvavat ongelmat ja koronan heikentämät palvelut edelleen arkea opiskeluhuoltopalveluissa – OPA 2022 -seurannan tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 32/2022.
Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta thl.fi:ssä
Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lisätietoja:
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri, THL
puh. 029 524 7294
Johanna Jahnukainen
kehittämispäällikkö, THL
puh. 029 524 8032
Aikaisemmin aiheesta
Lasten ja nuorten terveystarkastukset toteutuivat korona-aikana huonosti. THL uutinen 14.2.2022
Korona heikensi lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluita – laaja terveystarkastus tehtiin alle puolelle lapsista ja nuorista vuonna 2020. THL uutinen 10.2.2022
Koronaepidemiasta johtuvat neuvolapalvelujen sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon supistukset jatkuivat keväällä 2021. THL uutinen 10.6.2021
Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilla on hyvin vaihtelevat mahdollisuudet tukea peruskoululaisia. THL uutinen 19.5.2021
Lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskeluhuoltopalvelut heikkenivät jyrkästi koronakeväänä 2020. THL uutinen 11.5.2021