Vauvamyönteisyysohjelma synnytysyksiköille

Suomalaisen vauva- ja perhemyönteisyysohjelman tavoitteena on imetyksen tukeminen kaikissa sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä sekä imeväisikäisiä lapsia. Tarkoituksena on mahdollistaa hyvä alku imetykselle, varhaiselle vuorovaikutukselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle.

Ohjelma perustuu kansainväliseen Vauvamyönteisyysohjelmaan (Baby Friendly Hospital Initiative eli BFHI), joka on Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Unicefin vuonna 1991 käynnistämä toimintaohjelma.

Vauvamyönteisyyssertifikaatti kertoo, että terveydenhuollon yksikkö tukee imetyksen onnistumista.
Synnytysyksikön vauvamyönteisyyssertifikaatti

Vauvamyönteisyyskriteerit – askeleet onnistuneeseen imetykseen

WHO ja YK:n lastenjärjestö Unicef ovat laatineet vauvamyönteisyyskriteerit, joiden avulla kehitetään ja arvioidaan imetyksen edistämistä. Kriteerit ovat vauvamyönteisyysohjelman perusta.

Välttämättömät johtamisen menetelmät

1 a Noudattakaa kokonaisuudessaan äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälistä markkinointikoodia ja asiaan liittyviä Maailman terveysjärjestön yleiskokouksen päätöksiä.

1 b Tehkää työyhteisöön kirjallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma, josta tiedotetaan säännöllisesti henkilökunnalle ja perheille.

1 c Luokaa ja vakiinnuttakaa jatkuva seuranta- ja tilastointikäytäntö.

2 Varmistakaa, että henkilökunnalla on imetyksen tukemiseen riittävät tiedot, taidot ja osaaminen.

Kliinisen työn avainkäytännöt

3 Keskustelkaa raskaana olevien naisten ja heidän perheittensä kanssa imetyksen tärkeydestä ja siitä, miten imetys onnistuu.

4 Mahdollistakaa välitön ja keskeytyksetön ihokontakti ja tukekaa äitejä aloittamaan imetys mahdollisimman pian vauvan syntymän jälkeen.

5 Tukekaa äitejä aloittamaan ja jatkamaan imetystä sekä selviytymään tavallisista vaikeuksista.

6 Älkää tarjotko imetetyille vauvoille muuta ruokaa tai juomaa kuin rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt sitä edellytä.

7 Mahdollistakaa äideille ja vauvoille yhdessäolo ja vierihoito ympärivuorokautisesti.

8 Tukekaa äitejä tunnistamaan vauvan nälkäviestejä ja vastaamaan niihin.

9 Neuvokaa äitejä tuttipullojen ja tuttien käytössä ja kertokaa niihin liittyvistä riskeistä.

10 Suunnitelkaa kotiutus siten, että vanhemmat ja vauva saavat oikea-aikaista ja jatkuvaa tukea ja hoitoa.

Äidinmaidonkorvikekoodi

Äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin eli WHO-koodin tavoitteena on turvata ja edistää rintaruokintaa.

Terveydenhuollon tiloja ei saa käyttää äidinmaidonkorvikkeen valmisteiden käytön edistämiseen. Valmisteita ei saa asettaa näytteille, niitä ei saa mainostaa eikä jälleenmyyjän aineistoa saa jakaa muuten kuin terveydenhuoltoviranomaisten erillisestä pyynnöstä.

Korvikeruokintaa saa esitellä vain terveydenhuollon ammattilainen. Korvikeruokintaa saa esitellä vain sitä tarvitseville äideille ja perheenjäsenille. Perheille täytyy kertoa korvikkeiden virheellisen käytön aiheuttamista vaaroista.

Terveydenhuoltohenkilöstön täytyy rohkaista ja suojata rintaruokintaa. Erityisesti niiden, jotka työskentelevät äitien ja vastasyntyneiden ravitsemuksen parissa, täytyy tutustua tämän koodin mukaisiin velvollisuuksiin.

Valmistaja tai jälleenmyyjä ei saa tarjota terveydenhuoltohenkilöstölle tai näiden perheenjäsenille minkäänlaisia taloudellisia tai aineellisia etuja tämän koodin piiriin kuuluvien valmisteiden myynnin edistämiseksi, eivätkä terveydenhuollon ammattilaiset tai näiden perheenjäsenet saa ottaa niitä vastaan.

Henkilökunta ei saa antaa äidinmaidonkorvikenäytteitä odottaville äideille, vastasyntyneiden tai pienten lasten äideille tai näiden perheenjäsenille.

Äidinmaidonkorvikkeisiin sovelletaan myös kansallisen elintarvikelainsäädännön vaatimuksia.

Äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälinen markkinointikoodi (Ruokavirasto)