Vauvamyönteisyys

Valokuva vauvasta.

Vauvamyönteisyys (vamy) tarkoittaa imetyksen ja laadukkaan varhaisravitsemuksen tukemista.

Maailman terveysjärjestö (WHO) edellyttää vahvaa kansallista sitoutumista imetyksen suojeluun ja tukemiseen (WHO ja Unicef 2003). YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus on ollut Suomessa laintasoisena voimassa vuodesta 1991 (SopS 59-60/1991). Yleissopimuksessa säädetään mm. lapsen oikeudesta parhaaseen mahdolliseen ravitsemukseen.

WHO ja YK:n lastenjärjestö Unicef ovat luoneet imetyksen tukemiseksi vauvamyönteisyysohjelman ja laatineet vauvamyönteisyyskriteerit, joiden avulla kehitetään ja arvioidaan imetyksen edistämistä. Kriteerit ovat vauvamyönteisyysohjelman perusta.

Suomen vauva- ja perhemyönteisyysohjelma

Suomessa on käytössä kaksi kansallista vauva- ja perhemyönteisyysohjelmaa.

Ohjelmien tarkoituksena on

mahdollistaa hyvä alku imetykselle, varhaiselle vuorovaikutukselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle
tukea kuuden kuukauden täysimetystä
edesauttaa imetyksen jatkumista kuuden kuukauden jälkeen kiinteän lisäruoan ohella vuoden ikään tai pidempään.

Ohjelmat on tarkoitettu synnytyssairaaloille ja vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoille sekä muille lastenosastoille.

Molemmissa ohjelmissa on omat kriteerinsä, itsearviointityökalunsa ja tilastointiohjeensa. Lisäksi molemmissa ohjelmissa edellytetään äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin noudattamista.

Jos terveydenhuollon yksikkö täyttää vauvamyönteisyyden kriteerit, se voi hakea itselleen vauvamyönteisyyssertifikaattia. Sertifikaatin myöntää auditoinnin perusteella THL:n koordinoima Vauvamyönteisyyden kansallinen kehittämisryhmä.

Imetysohjaajakoulutus

Imetysohjaajakoulutus sisältyy kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksiin lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat opiskella imetysohjaajiksi ja imetyskouluttajiksi sekä suorittaa kansainvälisen imetysasiantuntijatutkinnon.