Kulttuurisesti moninainen Suomi

Tutustu alkuperäiskansaamme ja kulttuurisiin vähemmistöihimme

• Saamelaiset

  Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisten kotiseutualue (kartta: saamelaisalue) ulottuu Ruotsin ja Norjan keskiosista pohjoisimman Suomen kautta Kuolan niemimaan kärkeen. Neljän valtion alueella asuu eri arvioiden mukaan kaikkiaan 75 000–100 000 saamelaista, joista Suomessa arvioiden mukaan 6 000–10 000 laskutavan mukaan.

  Eläviä saamen kieliä on yhdeksän. Suomessa puhutaan inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. 

  Saamelaiskäräjiä määrittävän lain mukaan Suomen saamelaisten kotiseutualue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan, niin sanotun Lapin paliskunnan. Noin yli puolet Suomen saamelaisia asuu kotiseutualueen ulkopuolella. 

  Saamelaisten sukujen ja perheiden yhteys ulottuu yli valtionrajojen, jonka vuoksi saamelaiset ovat alkuperäiskansa neljän valtion alueella.

  Alkuperäiskansojen itsehallintoa Suomessa toteuttaa Saamelaiskäräjät. Saamelaisilla on Ruotsissa ja Norjassa vastaavanlaiset omat itsehallintoelimet. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaiset muodostavat yhdessä saamelaisparlamentaarisen neuvoston.

• Suomenruotsalaiset

  Valtaosa yli 290 000:sta ruotsia puhuvista suomalaisista asuu pääasiassa rannikkoseudulla, mutta ruotsinkielisiä vähemmistöjä asuu myös sisämaan suurissa kaupungeissa. Ahvenanmaa on ruotsinkielinen itsehallintoalue, jossa on noin 28 000 asukasta.

  Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perustuslaki velvoittaa, että ruotsin- ja suomenkielisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada julkiset palvelut omalla kielellään. Perustuslakiin nojaten suomenruotsalaisilla on muita kansallisia vähemmistöjä vahvempi asema yhteiskunnassa.

• Romanit

  Suomen romanit ovat suomalainen kieli- ja kulttuurivähemmistö, joka on asunut Suomessa yli 500 vuotta. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1500-luvulta. Romaneita arvioidaan olevan Suomessa noin 10 000 ja Ruotsissa noin 3 000 Suomen romania. Euroopassa Romaneja arvioidaan olevan 10–15 miljoonaa. 

  Romanien asema kansallisena, perinteisenä vähemmistönä on turvattu vuoden 2000 perustuslaissa. Suomessa on ollut EU:n strategian mukainen romanipoliittinen ohjelma vuodesta 2009 lähtien. Sen yleisenä tavoitteena on edistää romanien osallisuutta, osallistumista ja yhdenvertaisuutta elämän eri osa-alueilla. Ennen EU:n laatimaa strategiaa Suomessa julkaistiin selvitys Romanipolitiikan strategioista. 

  Vuonna 2018 THL julkaisi ROOSA-tutkimuksen romanien hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi Suomen romaneita on tutkittu useissa väitöskirjoissa laadullisin menetelmin, esimerkiksi etnografian keinoin.

• Juutalaiset

  Pysyvän juutalaisasutuksen katsotaan syntyneen Suomeen 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen juutalaisväestö on peräisin Suomeen armeijapalvelustaan suorittamaan tulleiden tsaarin armeijan juutalaisista sotilaista ja heidän perheenjäsenistään sekä myöhemmin Venäjän keisarikunnasta saapuneista muuttajista. Täydet kansalaisoikeudet juutalaiset ovat saaneet Suomen itsenäistymisen myötä tammikuussa 1918. Sittemmin juutalaisia on tullut Suomeen myös muualta kuten Israelista. Juutalaisyhteisö on monimuotoinen kansalaisuuksiltaan.

  Suomessa asuu noin 1 500 juutalaista, joista valtaosa kuuluu Helsingin juutalaiseen seurakuntaan. Viime vuosikymmeninä Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsenmäärä on ollut kasvussa entisen Neuvostoliiton alueelta ja Israelista tapahtuneen muuttoliikkeen seurauksena.

  Suomen juutalaisten kansallinen edustuselin on Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ry.

• Tataarit

  Tataarit ovat yhtenäinen kielellis-uskonnollinen vähemmistö. Suomen tataarit ovat lähtöisin pääasiallisesti 1900-luvun keisarillisen Venäjän alueella sijaitsevista tataarikylistä ja he ovat juutalaisten lailla tulleet Suomeen tsaarin armeijan myötä. Sittemmin kauppiaina toimineet siviilit muodostivat pysyvän tataarivähemmistön. Tataarit kuuluvat turkkilaisiin kansoihin ja harjoittavat islaminuskoa. Äidinkielenään he puhuvat tataaria.

  Tataareja on Suomessa noin 900 ja suurin osa kuuluu vuonna 1925 perustettuun Suomen Islam-seurakuntaan (entinen Suomen muhamettilainen seurakunta).

• Afrosuomalaiset ja afrikkalaistaustaiset

  Afrikkalaistaustaisuutta voidaan määrittää monella tavalla. Esimerkiksi THL:n tutkimuksissa tarkastelussa olevat väestöryhmät ovat Afrikka pois lukien Pohjois-Afrikka. Tämän lisäksi afrikkalaisuuden määritelmään liittyy vahvasti itseidentifikaatio.

  Afrosuomalaiset ovat suomalaisia, joilla on sukujuuria Afrikassa. Heitä on asunut Suomessa 1800-luvulta saakka, jolloin annettiin ensimmäiset Suomen kansalaisuudet afrikkalaistaustaisille. Afrosuomalaisten lukumäärää on vaikea kartoittaa, koska Suomessa ei kerätä tietoa etnisyydestä. Afrosuomalaisten on arvioitu muodostavan yhden suurimmista kulttuurisista vähemmistöistä Suomessa. Afrosuomalaiset on vasta viime aikoina tunnustettu yhdeksi Suomen historiallisista vähemmistöryhmistä.

  Somalialaistaustaiset ovat suurin afrikkalaistaustainen ryhmä Suomessa ja sen lisäksi osa heistä identifioituu esimerkiksi afrosuomalaisiksi. 

• Venäläistaustaiset ja venäjänkieliset

  Venäläiset ovat tällä hetkellä suurin vieraskielinen vähemmistömme. Suomessa asuu noin 93 000 äidinkielenään venäjää puhuvaa henkilöä. 2020-luvun alkupuolella venäjänkielisten määrä Suomessa on kasvanut lukumääräisesti paljon, noin 3 000–5 000 ihmisellä vuosittain. 

  Venäläistaustaiset ja venäjänkieliset ihmiset muodostavat moninaisen väestöryhmän. Termiä voidaan pitää kattokäsitteenä, jonka alle sisältyy useita sisäisesti yhtenäisempiä väestöryhmiä. Näitä väestöryhmiä ovat esimerkiksi vanhavenäläiset, inkerinsuomalaiset ja suomenvenäläiset.

  Venäläistaustaisilla ihmisillä on pitkä historia Suomessa. Heitä on muuttanut Suomeen useina eri aikakausina, ja muuttaa edelleen.

  Tilastotieteessä eritellään ainakin kolme limittäistä ryhmää, joiden mukaan Suomen venäjän kielistä väestöä voidaan tarkastella: venäjänkieliset, venäjän kansalaiset sekä venäläistä syntyperää olevat Venäjä- ja Neuvostoliitto-taustaiset henkilöt.