Kulttuurisesti moninainen Suomi
Suomi on ollut kulttuurisesti ja kielellisesti moninainen maa jo vuosisatojen ajan. Termillä ”kieli- ja kulttuurivähemmistöryhmä” viitataan lähtökohtaisesti eri valtioiden kansallisiin, etnisiin, kulttuurisiin, kielellisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin.
Saamelaiset ovat tunnustettu alkuperäiskansa, jotka elävät Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella.
Suomen kieli- ja kulttuurivähemmistöjä ovat suomenruotsalaiset, romanit, inkerinsuomalaiset, karjalaiset, juutalaiset, tataarit sekä Suomeen 1800-luvun jälkeen muuttaneet kieli- ja kulttuurivähemmistöt.
YK:n vähemmistöjulistuksen mukaan vähemmistöön kuuluvilla ihmisillä on lakiin perustuva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Vähemmistöjen oikeuksista ylläpitää omaa kieltä ja kulttuuria säädetään useassa eri laissa, esimerkiksi Suomen perustuslaissa ja kielilaissa.
Kulttuurisesti moninaisen Suomen historia lyhyesti
Suomessa on aina asunut kulttuurisesti moninainen väestö. Vuonna 2022 Suomen väestöstä noin 9 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.
Suomeen muutetaan eri syistä, jotka vaihtelevat ja ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi maailman muutokset, kriisit ja konfliktitilanteet ovat ajoittain lisänneet Suomeen muuttoa. Kuitenkin nykyään yleisin syy muuttaa Suomeen ovat perhesyyt. Tästä syystä Suomeen on muuttanut noin kolmannes kaikista maahanmuuttaneista. Työn perässä on muuttanut noin neljännes ja opiskelun perässä noin 11 prosenttia. Maahanmuuttaneista noin viidennes on saapunut turvapaikanhakijana tai pakolaisena. Paluumuutto on myös yksi muuttosyy.
Suomen, ruotsin ja saamen kielen lisäksi suomessa puhutaan yli 160 eri äidinkieltä, joista yleisimmät ovat venäjä, eesti, arabia, englanti ja somali. Tämän lisäksi Suomessa elää kasvavissa määrin kaksikielisiä ihmisiä, joista ei kuitenkaan ole olemassa tilastoja. Myös romaneilla on oma kielensä.
Suomeen on muutettu eri maista eri aikoina
- 1500–1600 eaa: saamelaiset
- 1500: romanit
- 1800/1830-luku: juutalaiset
- 1800–1900-luvun taite: tataarit
- 1970: vietnamilaiset
- 1973: chileläiset
- 1990: somalialaiset, inkeriläiset paluumuuttajat
- 2015: irakilaiset, afganistanilaiset
- 2022: ukrainalaiset
Tutustu alkuperäiskansaamme ja kulttuurisiin vähemmistöihimme
Tutkittua tietoa kulttuurisesti moninaisesta Suomesta
Kansallisista vähemmistöistä on olemassa laadullista tutkimustietoa. Kokemusperäistä tutkimustietoa pidetään tärkeänä menetelmänä esimerkiksi saamelaisten ja romanien keskuudessa.
Sen sijaan tilastollista tutkimustietoa on vähän. Tietoa tarvitaan, mutta sen keräämiseen sisältyy erilaisia eettisiä kysymyksiä ja ongelmia, jotka liittyvät koettuihin historiallisiin vääryyksiin. Niin sanottua etnisen tiedon keruuta on vältetty, eikä Suomessa tilastollisesti ole mahdollista saada tilastotietoa eri väestönosista muuten kuin äidinkielen ja syntymämaan perusteella.
THL:n tutkimus ja kehittäminen on keskittynyt maahanmuuttaneiden lisäksi lähinnä romaneihin ja saamelaisiin.
Lisätietoa ja lähteet
Maahanmuuttajat ja kotoutuminen (Tilastokeskus)
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (Suomen YK-liitto)
Afrosuomen historiaa etsimässä (Ruskeat Tytöt)
Rasismi, valta ja vastarinta (Gaudeamus)
Suomen kansalliset vähemmistöt (Rauhanpuolustajat)
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Saamelaiskäräjät)
Tietoa meistä (Saamelaiskäräjät)
Vähemmistöjen oikeudet (Ihmisoikeusliitto)
Saamenkielet (Ságastallamin) (englanniksi)
Tanner, Arno ja Söderling Ismo: Venäjänkieliset Suomessa
Varjonen, S., Zamiatin, A. & Rinas, M. (2017) Suomen venäjänkieliset: tässä ja nyt. Cultura-säätiö
Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä (Yhdenvertaisuusvaltuutettu)
Suomen romanipoliittinen ohjelma. Työryhmän esitys. Julkaisuarkisto Valto.