Saamelaiset

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa.

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu kuitenkin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Kaikkiaan, laskutavasta riippuen, maailmassa on saamelaisia noin 75 000–100 000. Saamelaiset ovat asuttaneet Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista. Tätä aluetta kutsutaan nimellä Saamenmaa (pohjoissaameksi Sápmi, inarinsaameksi Säämi ja koltansaameksi Sääʹmm).

Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet alkuperäiskansana sekä kulttuuri-itsehallinto turvataan Suomen perustuslaissa, saamelaiskäräjälaissa, saamen kielilaissa, yhdenvertaisuuslaissa ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kautta.

Saamen kielet 

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.

Pohjoissaame on puhuma-alueeltaan ja puhujamäärältään suurin saamen kielistä. Sitä puhuu arviolta yhteensä noin 20 000–25 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia arvioidaan olevan noin 2 000.

Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu Inarijärven ympäristössä. Inarinsaamen puhujia arvioidaan olevan noin 400. Puhujien lukumäärä on tasaisessa nousussa pitkäjänteisen kielenelvytystyön ansiosta. Inarinsaame on ainut saamen kieli, jota puhutaan ainoastaan Suomessa.

Koltansaamea on perinteisesti puhuttu Venäjällä Kuolan niemimaalla ja siihen rajoittuvilla alueilla, Suomessa ja Norjassa. Nykyään suurin osa koltansaamen puhujista asuu Inarin kunnassa Suomessa. Arvioiden mukaan koltansaamella on noin 300 puhujaa Suomessa.

Saamelaiset ja THL

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos allekirjoittivat historiallisen yhteistyösopimuksen marraskuussa 2023. Yhteistyösopimuksen tavoite on Suomen saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. 

Konkreettisista toimista sovitaan vuosittain pidettävissä yhteistyöneuvotteluissa.

Yhteistyösopimuksen taustalla on THL:n pyrkimys edistää saamelaisväestön terveyttä ja hyvinvointia osana laitoksen lakisääteistä tehtävää edistää Suomen väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Yhteistyöllä edistetään myös YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevia tavoitteita, jotka on ilmaistu YK:n julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista sekä alkuperäiskansojen maailmankonferenssissa.

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistavat saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä 

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistavat saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä (tiedote pohjois-, inarin- ja koltansaameksi käännettynä, Saamelaiskäräjät)

Saamelaiset toimijat ja hankkeet

Tietoa saamelaisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluntarpeista on vielä varsin niukasti. Saamenkielisiä ja -kulttuurisia erityistarpeita tulisi huomioida terveyden ja hyvinvoinnin palvelutuotannossa. Kuitenkin saamenkielisten ja/tai -kulttuurinmukaisten palvelujen saatavuus vaihtelee alueittain ja eri saamen kielten osalta. Saamenkielisiä sote-ammattilaisia ei juuri ole saatavilla, eikä järjestelmällistä tietoa saamen kieliä osaavista sote-ammattilaisista ole. 

Suomessa toimii saamenkielisiä ja kulttuurin mukaisia palveluita tuottavia toimijoita. 
Lisää tietoa saamenkielisistä sote-palveluista löydät Saamelaiskäräjien verkkosivuilta.

Uvjj – Uvjâ – Uvja 

Uvjj – Uvjâ – Uvja on saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö. Se tarjoaa saamelaiskulttuurin mukaisia ja saamenkielisiä mielenterveyspalveluita matalla kynnyksellä – neuvoa, tukea ja kriisityötä saa omalla äidinkielellä pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja suomeksi.

Palvelu on maksutonta. Yksikkö on perustettu tukemaan saamelaisten ja Suomen valtion välistä totuus- ja sovintokomissiotyötä, mutta yhteyttä voi ottaa riippumatta siitä, osallistuuko totuus- ja sovintokomission kuulemisiin.

Lisätietoja Uvjj – Uvjâ – Uvjan palveluista uvja.fi -sivustolta.

Sámisoster ry

SámiSoster ry on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestö.

Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla sekä hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Yhdistys tekee näistä asioista aloitteita ja antaa lausuntoja.

SámiSoster ry järjestää saamen- ja/tai suomenkielistä vertaistukea, leirejä, tapahtumia, hyvinvointipäiviä, ryhmätoimintaa, asiantuntijaluentoja, kehittämistoimintaa ja sukupolvien välistä kanssakäymistä. Lisäksi yhdistys harjoittaa saamelaisväestön sosiaali- ja terveysalaan kuuluvaa tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä järjestää koulutusta, julkaisee materiaalia ja tiedottaa sosiaali- ja terveysalaan liittyvissä asioissa.

Lisätietoja Sámisoster ry:stä yhdistyksen verkkosivuilta (samisoster.fi -sivusto).

Lapin hyvinvointialue

Lapin hyvinvointialue tarjoaa ja kehittää saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia sote-palveluita. Sote-toimijat voivat tiedustella sote-käännöksiä osoitteesta [email protected].
Lapin hyvinvointialue

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien lain mukaisena tehtävänä on turvata ja edistää saamenkielten ja saamen kulttuurin säilymistä. Saamelaiskäräjät toteuttaa tätä tehtävää myös sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta saamelaisalueella. Tähän tehtävään saamelaiskäräjät nimeää asiantuntijaryhmän, sosiaali- ja terveyslautakunnan.

Lisätietoa saamelaiskäräjien työstä sote palveluissa (samediggi.fi -sivusto).

KELA

Kela tarjoaa saamenkielistä asiakaspalvelua, sekä saamenkielisiä materiaaleja.

Saamenkielinen asiakaspalvelu:
Pohjoissaamenkielinen puhelinpalvelu arkisin klo 9–11
020 634 2894 
Pohjoissaamenkielinen etäpalvelu videoyhteydellä arkisin klo 9–11 

Saamenkielisen palvelun yhteydenottopyynnöt:
[email protected]

Saamenkieliset palvelut:

Saamehankkeita

Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen

Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen -hankkeessa (2023–2024) edistettiin eri tavoin romanien ja saamelaisten mielen hyvinvointiin liittyvien tarpeiden huomioimista esimerkiksi palveluissa. Hankkeessa lisättiin muun muassa mielen hyvinvointia tukevien materiaalien kielellistä ja kulttuurista saavutettavuutta. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti yhteisöjen kanssa. 

Hankkeen saamelaisia koskevan osuuden tavoitteena oli edistää saamelaisten mielen hyvinvointia muun muassa huomioimalla saamen kieli ja kulttuuri mielenterveyttä tukevien palveluiden kehittämisessä. Saamelaisosuuden toteuttamiseen palkattiin myös saamelainen saamelaisasioiden asiantuntija. Hanke oli osa Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa.

Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen -hanke

Kansallinen muistipalvelupolku

SámiSoster ry toimi kumppanina kansallinen muistipalvelupolku -hankkeessa, jonka tavoitteena oli suunnata iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia sekä vahvistaa palvelujen yhdenvertaisuutta. Hankkeen loppuraportissa on SámiSosterin asiantuntijoiden kirjoittama osuus siitä, miten saamelaiset ja heidän kieli- ja kulttuuritaustansa pitäisi huomioida muistipalvelupolulla.

Lisätietoja hankkeesta Kansallinen muistipalvelupolku – muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallisen mallin kehittäminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja

Turvakotipalveluiden kehittämisohjelma 

Turvakotipalveluiden kehittämisohjelma vuosille 2024–2027 pyrkii kehittämään turvakotipalveluja Suomessa ja varmistamaan, että lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokevat saavat korkeatasoista ja tasalaatuista suojaa turvakodista. 

Yhtenä kehittämisohjelman osatavoitteena on turvakotien määrän ja sijainnin tarkastelu ja turvakotiverkoston vahvistaminen alueilla, joilta palvelut puuttuvat kokonaan sekä alueilla, joissa palvelua ei ole tarpeeseen ja asukasmäärään suhteutettuna riittävästi saatavilla. Suomessa tällaisia katvealueita on tällä hetkellä esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueella.

Lue lisää hankkeesta Turvakotipalveluiden kehittämisohjelma (Julkari)

Lisätietoja ja lähteet: 

Päivitetty: