Maahanmuutto ja hyvinvointi

Vuonna 2022 Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 508 000 eli 9 prosenttia koko väestöstä.

Maahanmuuttaneet eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan terveyserot eri ryhmien välillä voivat olla suuria.

Pakolaisina tai turvapaikanhakijoina maahan tulleet sekä heidän perheenjäsenensä ovat usein heikoimmassa asemassa.

Mikä vaikuttaa maahanmuuttaneiden terveyteen ja hyvinvointiin?

Maahanmuuttaneiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät kuten 

• lähtömaa
• maahanmuuttoikä
• maahanmuuton syy
• maassaoloaika
• kulttuuriset käsitykset terveydestä, sairauksista, sairauksien ehkäisystä, hoidosta ja oireista
• oma kokemus terveydestä

Mitkä tekijät vahvistavat tai heikentävät terveyttä ja hyvinvointia?

Maahanmuuttaneiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyy erityiskysymyksiä, jotka voivat heikentää terveyttä ja hyvinvointia. 

Toisaalta maahanmuuttaneessa väestössä on myös terveyttä ja hyvinvointia vahvistavia tekijöitä, joita täytyy tukea.

Terveyttä ja hyvinvointia vahvistavia tekijöitä ovat esimerkiksi

• uudessa kotimaassa hyväksi koettu elämänlaatu ja tyytyväisyys elinoloihin
• oman perheen ja yhteisön tuki
• luottamus suomalaiseen palvelujärjestelmään
• tietyt elintavat, kuten vähäinen alkoholin käyttö

Terveyttä ja hyvinvointia heikentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi

• kokemukset entisessä kotimaassa ja matkalla uuteen maahan
• vastaanottokeskuksessa vietetyn ajan haasteet, esimerkiksi vaikeus oleskeluluvan saamisessa
• vaikeudet kotoutumisessa, esimerkiksi kielikurssille, työhön tai erilaisiin yhteisöihin osalliseksi pääseminen
• hoitamattomiksi jääneet sairaudet ja vaikeudet palvelujen saamisessa Suomessa
• huoli entiseen kotimaahan jääneistä perheenjäsenistä
• erityiskysymykset ja perinteet, esimerkiksi perinnölliset sairaudet, naisten ympärileikkaus
• kokemukset Suomessa, esimerkiksi syrjintä, puutteelliset sosiaaliset verkostot

Miten koronaepidemia vaikutti maahanmuuttaneeseen väestöön?

Koronaepidemia heikensi maahanmuuttaneen väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Verrattuna koko väestöön epidemian vaikutukset olivat voimakkaampia maahanmuuttaaneessa väestössä.

Epidemian aiheuttamat haasteet ovat näkyneet esimerkiksi siten, että

• epidemian aikana tulevaisuus nähtiin useammin aiempaa synkempänä
• yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät
• nukahtamisvaikeudet lisääntyivät
• tupakointi lisääntyi.

Arkea koronaepidemia haastoi myös esimerkiksi siten, että kotona koettu turvallisuuden tunne heikkeni ja liikunnan määrä väheni. Lisäksi melkein neljäsosa maahanmuuttaneista koki taloudellisen tilanteensa heikenneen epidemian aikana. Vastaavasti koko väestössä vain 6 prosenttia koki taloutensa heikentyneen merkittävästi korona-aikana.

Koronaepidemialla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia maahanmuuttaneeseen väestöön:

• Joissakin tapauksissa yhteydenpito ystäviin lisääntyi koronaepidemian aikana.
• Erityisesti pakolaistaustaiset ihmiset näkivät tulevaisuuden entistä toiveikkaampana.
• Perheen sisäiset erimielisyydet vähenivät.

Koronaepidemiasta ja sen terveyttä ja hyvinvointia heikentävistä vaikutuksista huolimatta maahanmuuttaneet kokivat olevansa lähes yhtä työkykyisiä kuin koko väestö koronaepidemian aikana.

Tietoa maahanmuuttaneiden terveydestä ja hyvinvoinnista

Maahanmuuttaneiden mielenterveys
Maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveys
Maahanmuuttaneiden lasten, nuorten ja perheiden terveys
Iäkkäät maahanmuuttajat
Vammainen maahanmuuttaja (Vammaispalvelujen käsikirja)
Maahanmuuttajien rokotukset (Infektiotaudit ja rokotukset -sivusto)
Turvapaikkaa hakevien rokotukset (Infektiotaudit ja rokotukset -sivusto)
Maahanmuuttajien toimintakyky
Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi
Paperittomat

Keskeiset väestötutkimukset

Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista (MoniSuomi)
Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi: Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista (TERTTU)
Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMONIK)
Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 (UTH)
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi (Maamu)
Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin (MigCOVID)