Romanit
Suomen romanit ovat perinteinen, kansallinen vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli 500 vuoden ajan. Suomen perustuslaki turvaa romaneille oikeuden kieleen ja kulttuuriin.
Suomen romanit ovat aktiivisesti pyrkineet edistämään omaa asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvun alusta lähtien. Euroopan unionin jäsenvaltiona Suomi on sitoutunut edistämään romanien asemaa jäsenmaiden hyväksymän EU:n strategisen puiteohjelman mukaisesti.
EU:n strateginen puiteohjelma romanien yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja osallistumisesta 2030 (Romaniasiain neuvottelukunta)
Romanikulttuuri elää ajassa ja muovautuu muuttuvaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Muutos näkyy esimerkiksi koulutustason nousuna ja asumisolojen parantumisena.
Romaniyhteisön sisällä noudatetaan tapakulttuuria, joka joiltain osin eroaa pääväestön käytännöistä, esimerkiksi puhtauskäsityksen ja ikään liittyvien normien osalta. Romanit eivät esimerkiksi kättele toisiaan tavatessaan. Myös fyysinen tila otetaan haltuun eri tavoin kuin pääväestössä. Jos esimerkiksi istumajärjestys tilaisuudessa askarruttaa, siitä kannattaa suoraan kysyä romaneilta. Romaniväestö painottaa kuitenkin, että kohtaamisissa kohdataan aina yksilö eikä kulttuuria.
Romanipolitiikka edistää yhdenvertaisuutta
Romanien eriarvoisuus on tunnistettu sekä Suomessa että laajemmin Euroopan tasolla. Romanien yhteiskunnallisen aseman parantumista ja yhdenvertaisuutta tuetaan esimerkiksi Euroopan unionin ohjaamalla romanipoliittisella strategialla, EU:n strategisella puiteohjelmalla ja Suomen romanipoliittisella ohjelmalla (Rompo3).
Suomen Romanipoliittinen ohjelma (Rompo) 2023-2030 (Julkaisuarkisto Valto)
Tässä osiossa:
- Romanilasten, -nuorten ja -perheiden hyvinvointi ja osallisuus
- Työikäinen romaniväestö
- Ikääntyneet romanit
- Romanien oikeuksien parantamiseen tähtääviä toimia
