Mitä sovittelu tarkoittaa?

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on palvelu rikoksen tai riidan osapuolille. Siinä ulkopuoliset sovittelijat auttavat käsittelemään asiaa. Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista eikä se maksa osapuolille mitään. 

Sovittelun tarkoitus on

• korvata rikoksen tai riidan seurauksena tapahtuva oikeudenkäynti
• tuoda muodollisen oikeusprosessin rinnalla ratkaisuja rikokseen tai riitaan.

Sovittelutapaamisessa osapuolet voivat puhua välillään tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta. He voivat kertoa toisilleen kokemuksistaan ja tunteistaan. Sovittelijat ja osapuolet käsittelevät esimerkiksi vahinkoja ja haittoja, joita rikos tai riita on aiheuttanut. Osapuolet voivat myös sopia, miten vahingot korvataan.

Sovittelutapaamisessa ovat paikalla

• rikoksen tai riidan osapuolet
• mahdolliset avustajat tai tukihenkilöt
• kaksi sovittelijaa.

Osapuolet saavat vaikuttaa oman asiansa käsittelyyn ja asiaa koskevaan päätökseen. Sovittelijoiden tehtävä on huolehtia, että molemmat osapuolet hyväksyvät sovittelun ratkaisun. Osapuolet voivat keskeyttää sovittelun milloin tahansa.

Sovittelijat ovat vapaaehtoisia ja tehtävään koulutettuja ulkopuolisia henkilöitä. He ovat vaitiolovelvollisia eli he eivät saa kertoa sovittelun tapahtumista muille. Sovittelutoimiston ammattihenkilöt tukevat, ohjaavat ja valvovat sovittelijoiden työtä.

Mitkä rikokset tai riidat sopivat sovitteluun?

Sovittelutoimisto arvioi jokaisen riidan tai rikoksen kohdalla erikseen, voiko sen ratkaista sovittelussa. Se arvioi tilanteen kokonaisuutena, ja ottaa huomioon esimerkiksi rikoksen laadun, tekotavan sekä osapuolten väliset suhteet.

Monenlaisia rikos- tai riita-asioita voidaan sovitella. Rikokset voivat liittyä esimerkiksi toisen ihmisen tai hänen omaisuutensa vahingoittamiseen. Soviteltavien riita-asioiden osalta laki määrää, että niiden pitää olla vähäisiä ja vähintään toisen osapuolen on oltava luonnollinen henkilö. 

Myös vakavia rikoksia voidaan sovitella. Vaikka sovittelu sijoittuu yleensä rikosprosessin alkuvaiheeseen, jopa tuomitsemisen jälkeen voidaan sovitella (ns. jälkikäsittely).

Alaikäiseen kohdistunut rikos ei käy sovitteluun, jos rikoksen uhria täytyy erityisesti suojella. Sovittelutoimiston tehtävä on arvioida, sopiiko tapaus sovitteluun ja onko osapuolilla voimavaroja osallistua siihen.

Sovittelun vaiheet ja eteneminen 

Sovitteluprosessissa on erilaisia vaiheita:

1. Rikoksen tai riidan osapuoli tekee sovittelualoitteen lähimpään sovittelutoimistoon. Aloitteen voi tehdä myös poliisi, syyttäjä, viranomainen, lapsen tai nuoren huoltaja tai muu laillinen edustaja. Lähisuhdeväkivaltarikoksien kohdalla poliisin tai syyttäjän täytyy tehdä sovittelualoite. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen.
    
2. Sovittelutoimiston vastuuhenkilö arvioi, sopiiko riita tai rikos sovitteluun. Hän käyttää arvioinnissaan laissa säädettyjä perusteita. Sovittelutoimisto ottaa yhteyttä osapuoliin, järjestää tarvittaessa erillistapaamiset ja hankkii asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat.
    
3. Osapuolet ja sovittelijat tapaavat sovitteluistunnossa. He keskustelevat rikokseen tai riitaan liittyvistä asioista. Sovittelijat ohjaavat osapuolia tarvittaessa erilaisiin lisäpalveluihin.
    
4. Sovittelun osapuolet laativat sovittelijoiden avustuksella asiakirjan yhdessä sovituista asioista. Sopimus sitoo heitä oikeudellisesti.
    
5. Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista. Seurantaan liittyvistä asioista keskustellaan sovittelutapaamisessa.

Sovittelutoimistojen yhteystiedot

Sovittelualoitelomake (pdf 125kt) 

Miten sovittelu eroaa oikeudenkäynnistä?

Sovittelu on vapaaehtoista. Sovittelijat ja osapuolet eivät ratkaise sovittelussa oikeudellista syyllisyyttä ja rangaistusta. Sovittelun tuloksena osapuolet voivat päätyä sopimukseen, joka sitoo heitä oikeudellisesti. Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää sovittelun, jolloin osapuolet eivät tee sopimusta. Asian ratkaiseminen jää silloin oikeusviranomaisille.

Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö lähettää aina sovittelun lopputuloksen tiedoksi poliisille tai syyttäjälle. He arvioivat sovittelun merkityksen rikoksen käsittelyssä. Sovittelutoimiston henkilöstö myös neuvoo osapuolia asian jatkokäsittelyyn liittyvissä asioissa.

Sovittelun merkitys oikeusprosessissa

Sovitteluun liittyvät lait ja oikeudet