Pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden arviointi
Kesto:
Vastuuyksikkö:
Tausta
Pneumokokkikonjugaattirokotteiden on osoitettu vähentävän Streptococcus pneumoniae -bakteerin aiheuttamaa tautitaakkaa. Rokotteet sekä tuottavat tarvittavan immuunisuojan rokotetuille lapsille että suojaavat tartuttavuuden vähenemisen kautta välillisesti myös rokottamattomia lapsia ja aikuisia (laumasuoja). Tällä hetkellä käytössä oleva Synflorix-rokote ei sisällä eläviä bakteereja, eikä siten voi aiheuttaa tautia.
Yhdysvalloissa, jossa pikkulapset on rokotettu vuodesta 2000 lähtien pneumokokkia vastaan, vakavan pneumokokkitaudin esiintyvyys on vähentynyt huomattavasti kaikissa ikäryhmissä. Lisäksi Yhdysvalloissa myös keuhkokuumeesta johtuvien sairaalahoitotapausten määrä on vähentynyt huomattavasti sekä alle 2-vuotiailla lapsilla että 18–39-vuotiailla aikuisilla sen jälkeen, kun pneumokokkirokote sisällytettiin pikkulasten rokotusohjelmaan. Rokottamiseen on kuitenkin joillakin alueilla liittynyt muiden kuin rokoteserotyyppien aiheuttamien tautitapausten lisääntyminen.
Lasten pneumokokkikonjugaattirokote on otettu vuonna 2010 yleiseen rokotusohjelmaan Suomessa. Rokotusaikataulu on kaksi perusannosta kolmen ja viiden kuukauden iässä ja tehosterokotus 12 kuukauden iässä. Rokotteet annetaan yhdessä muiden kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden kanssa.
Tavoitteet
Tutkimuksen tarkoitus on arvioida pneumokokkirokotusohjelman kansanterveydellistä kokonaishyötyä. Väestötasolla seurataan neljää eri muuttujaa:
- vakava pneumokokkitauti
- sairaalassa todettu keuhkokuume
- tärykalvoputkitustoimenpide
- avohoitopotilaan mikrobilääkehoito.
Toteutus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa sekä vakavien pneumokokkitautien epidemiologiaa että keuhkokuumeen ja välikorvatulehduksen esiintyvyyttä käyttäen kansallisia terveysrekistereitä ja tehostettua seurantaa.
Pneumokokkitautia koskevat olemassa olevat seurantajärjestelmät ja rekisteritietolähteet ovat
- THL:n (aiemmin KTL:n) vuodesta 1995 lähtien ylläpitämä valtakunnallinen tartuntatautirekisteri
- vakavat pneumokokkitaudit sekä niiden aiheuttajakantojen serotyypit ja mikrobilääkeherkkyys
- THL:n (aiemmin STAKES:n) vuodesta 1994 ylläpitämä valtakunnallinen hoitoilmoitusrekisteri
- sairaalassa todetut keuhkokuumeet (ICD-10 tautiluokitus)
- tärykalvoputken asettaminen (julkisen terveydenhuollon puitteissa)
- Kansaneläkelaitoksen (KELA) etuusrekisteri
- tärykalvoputken asettaminen yksityisen terveydenhuollon puitteissa (vuodesta 1964 lähtien)
- mikrobilääkemääräykset (vuodesta 1995 lähtien ja nykyisessä muodossa vuodesta 2006 lähtien).
Tehostettu seuranta
Tehostettu seuranta kattaa kaikki kansallisen pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman piiriin kuuluvat lapset. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen vakavien pneumokokkitautitapausten osalta tarkistetaan lapsen rokotustiedot perusterveydenhuollon potilastiedoista. Tutkimuksen nopeuttamiseksi laboratoriot asettavat etusijalle niiden pneumokokkien serotyypityksen, jotka ovat aiheuttaneet lapsille vakavia tauteja.
Kansallisen rokotusohjelman kokonaisvaikuttavuutta (eli suoran ja välillisen vaikutuksen yhteisvaikutusta) arvioidaan 1.6.2010 jälkeen syntyneillä lapsilla. Välillistä vaikuttavuutta arvioidaan ennen 1.6.2009 syntyneillä lapsilla ikäryhmittäin tarkasteltuna. Myöhemmin kerättävän tiedon perusteella lapset jaetaan tarkempiin riskiryhmiin, esimerkiksi alhaisen syntymäpainon perusteella.
Kesäkuun 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana syntyneet lapset ovat suurelta osin täyttäneet rokotteen vaikuttavuutta arvioineen FinIP-tutkimuksen kelpoisuusvaatimukset, joten heitä arvioidaan pääasiassa FinIP-tutkimusasetelman sisällä.
Lisätietoja FinIP-tutkimuksesta
Aikataulu
Pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta alkoi vuonna 2012 ja sitä jatketaan toistaiseksi. THL julkaisee vaikuttavuusseurannan tuloksia vuosittain. Koska Suomessa ikäluokat ovat suhteellisen pieniä, on odotettavissa, että vain osaa ikäluokasta koskevista analyyseistä saadaan luotettavia johtopäätöksiä vasta monivuotisen seurannan jälkeen.
Toteuttaja ja rahoittaja
Tutkimuksen toteuttaa ja rahoittaa THL. Työryhmään kuuluu tutkijoita Rokotusten ja immuunisuojan osastolta sekä Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osastolta.
