Uusien rokotteiden kehittämiseen liittyvä tutkimus
Tälle sivulle on koottu tietoa THL:n tekemästä uusien rokotteiden kehittämiseen liittyvästä tutkimuksesta.
Pneumokokkirokotetutkimus
Pneumokokkitutkimus on pitkään ollut THL:n kliinisen rokotetutkimuksen painopistealue, ja olemme tällä alalla arvostettu toimija kansainvälisessä tiedeyhteisössä. THL on vuosikymmenten varrella ollut mukana useiden eri pneumokokkirokotteiden kehittämisessä ja tutkii niiden ominaisuuksia ja vaikutuksia sekä pneumokokkitautien epidemiologiaa rokotetutkimusten taustaksi. Tutkimuksissa selvitetään rokottamisen vaikutuksia erityisesti lapsilla ja iäkkäillä henkilöillä sekä pyritään tutkimaan ja ennakoimaan laajan rokottamisen pitkäaikaisvaikutuksia väestössä.
Kliininen pneumokokkitutkimus
Pneumokokkirokotteen vaikuttavuustutkimus Suomessa (FinIP-tutkimukset)
Tutkimuksessa selvitetään GlaxoSmithKlinen kehittämän pneumokokkirokotteen vaikutuksia yksilö- ja väestötasolla.
Lasten keuhkokuumeen ehkäisy rokottein (ARIVAC)
Kansainvälinen tutkimusprojekti, jossa selvitettiin pneumokokkikonjugaattirokotteen tehoa lasten vakavaa keuhkokuumetta vastaan Filippiineillä.
Ikäihmisten keuhkokuumeen ehkäisy rokottein (FinCAP)
Tutkimushankkeessa kehitetään ikäihmisille sopivaa, nykyistä parempaa pneumokokkirokotetta.
Lasten korvatulehdusten ehkäisy rokottein (FinOM)
FinOM-tutkimuksissa on selvitetty pneumokokkikonjugaattirokotteen suojaavaa vaikutusta pienten lasten korvatulehduksissa.
Muita pneumokokkirokotteisiin liittyviä tutkimuksia THL:ssä
Pneumokokin kantajuuden ja serologisten korrelaattien mallintaminen (PneumoCarr)
Laajassa kansainvälisessä tutkimusprojektissa selvitetään, miten rokottaminen vähentää pneumokokkibakteerin nenänielukantajuutta.
Pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden arviointi
Seuraamme vakavien pneumokokkitautien, keuhkokuumeen ja välikorvatulehduksen esiintyvyyttä kansallisten terveysrekisterien avulla. Tavoitteena on arvioida pneumokokkirokotusohjelman kansanterveydellisiä kokonaishyötyjä.
Influenssarokotetutkimus
Influenssarokotetutkimus on toinen tärkeä THL:n rokotetutkimuksen aihealue. Rokotteet antavat merkittävän suojan influenssaa vastaan, mutta influenssaviruksen nopean muuntuvuuden vuoksi rokottamisen vaikutusten tutkiminen on haasteellista.
Kliininen influenssatutkimus
FinFluHD-rokotetutkimus
FinFluHD-rokotetutkimuksessa tutkitaan korkea-annoksisen influenssarokotteen tehoa 65 vuotta täyttäneillä. Tutkimus alkoi syksyllä 2019. Tutkimusta ei toteuteta syksyllä 2020 koronaepidemian vuoksi. Tutkimus jatkuu seuraavalla influenssakaudella syksyllä 2021. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, onko uusi korkea-annoksinen influenssarokote tehokkaampi kuin tavanomainen influenssarokote suojaamaan ikääntyneitä influenssan aiheuttamilta, sairaalahoitoa vaativilta sydän- ja verenkierto- sekä hengitystiesairauksilta. Tällaisia tauteja ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, keuhkokuume tai keuhkoahtaumatauti.
Pandemiarokotuskampanjatutkimukset
Vuosina 2009–2010 ja 2010–2011 toteutetut kaksi kliinistä seurantatutkimusta, joiden avulla selvitettiin rokottamisen tehokkuutta sikainfluenssan ehkäisyssä aikuisilla.
H5N1 Lintuinfluenssarokotetutkimus
2000-luvun alkupuolella varauduttiin maailmanlaajuisesti linnuissa leviävän ja toisinaan ihmisiin tarttuvan H5N1-influenssaviruksen aiheuttamaan pandemiauhkaan. Vuosina 2007─2008 toteutetussa tutkimuksessa arvioitiin lääkevalmistaja Solvay Pharmaceuticals’in valmistaman mallirokotteen immunogeenisyyttä, turvallisuutta ja siedettävyyttä.
Muita influenssarokotteisiin liittyviä tutkimuksia
Influenssan tautitaakka ja rokotteiden vaikuttavuuden seuranta kansallisten terveysrekisterien pohjalta
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää influenssan tautitaakkaa sekä seurata influenssarokotteiden tehokkuutta Suomessa sekä kehittää rekisterien käytettävyyttä tutkimuksessa.
Flusecure-projekti
Kymmenen Euroopan maan kansanterveyslaitosten EU-rahoitteinen yhteistyöprojekti (Combating flu in a Combined Action Between Industry and the Public Sector in Order to Secure Adequate and Fast Intervention in Europe). Sen tavoitteena oli edistää rokotevalmistajien mahdollisuuksia tuottaa väestölle riittävä määrä tehokkaita pandemiarokotteita mahdollisimman lyhyessä ajassa. THL johti osaprojektia, jossa edistettiin rokotteiden kliinistä tutkimista mm. perustamalla viisi maata kattava tutkimusklinikkaverkosto, valmistelemalla tutkimussuunnitelmia, neuvottelemalla rokotevalmistajien kanssa sekä osallistumalla tutkimusten toteuttamiseen.
