Influenssa
Mikä on influenssa?
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi.
Tartunnan saaneiden ja sairastuneiden määrät vaihtelevat suuresti kausittain. On arvioitu, että vuosittain Euroopassa sairastuu 4–50 miljoonaa ihmistä influenssaan. Tautiin kuolee ennenaikaisesti noin 15 000–70 000 ihmistä.
On myös arvioitu, että valtaosa tartunnan saaneista on oireettomia.
Sairastumisen todennäköisyyteen ja vakavuuteen vaikuttavat monet tekijät: virustyyppi ja tartunnan saaneen ihmisen terveydentila sekä hänen kykynsä muodostaa suojaa aiempien viruskohtaamisten ja rokotusten pohjalta.
Mitä ovat influenssavirusten eri tyypit?
Influenssaviruksia on neljää päätyyppiä, A, B, C ja D. Näistä A- ja B-tyypit aiheuttavat vuosittaisia epidemioita ihmisille.
Influenssa A -tyyppi jakautuu useaan alatyyppiin. Näistä influenssaepidemioita aiheuttavat influenssa A(H1N1) ja A(H3N2) -alatyypin virukset. Influenssa A(H1N1) on vuoden 2009–2010 pandemian jälkeläinen, ns. "sikainfluenssa" , joka on muuttunut normaaliksi kausi-influenssaksi.
Eläimillä (lähinnä linnuilla) esiintyy monia muita influenssa A -alatyypin viruksia, joita ei todeta ihmisillä.
Influenssa B -epidemiat ovat keskimäärin lievempiä kuin A-tyypin aiheuttamat. Ne ajoittuvat usein lähemmäs kevättä kuin talvea. Influenssa B -virukset jakautuvat kahteen eri kehityslinjaan, Victoria ja Yamagata.
Influenssa C -virus aiheuttaa yleensä lievän taudin ihmisille. Niiden ei tiedetä aiheuttavan epidemioita.
Influenssa D -virukset tartuttavat pääasiassa nautoja. Niiden ei tiedetä tarttuneen tai aiheuttaneen tautia ihmisille.
Miten influenssa tarttuu?
Influenssa tarttuu toiseen henkilöön joko pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa tai kosketuksen kautta esimerkiksi käsien välityksellä ja niistäessä. Tauti leviää helposti ahtaissa tiloissa kuten päiväkodeissa, kouluissa, julkisissa liikennevälineissä, varuskunnissa, vankiloissa ja muissa laitoksissa.
Tartunnan saanut voi levittää tautia eteenpäin jo päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on suurinta 1–4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran. Lapsilla tartuttavuus voi jatkua jopa kaksi viikkoa. Taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 1–4 päivää.
Miten influenssaa torjutaan?
Rokotukset ovat tehokkain keino torjua influenssaa. Myös oikealla yskintätekniikalla ja käsihygienialla on merkitystä.
Kausi-influenssarokote (Matkailijan terveysopas)
Mitkä ovat influenssan oireet?
Influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella. Muita oireita ovat
- lihaskipu
- päänsärky
- huonovointisuus.
Lisäksi saattaa ilmaantua
- kuivaa yskää
- kurkkukipua
- nuhaa
- nenän tukkoisuutta kuten tavallisessa nuhakuumeessa.
Lapsilla saattaa lisäksi esiintyä maha- ja suolisto-oireita.
Terveet aikuiset toipuvat taudista yleensä 1–2 viikon levolla.
Mitkä ovat influenssan seuraukset ja jälkitaudit?
Influenssalla on useita jälkitauteja.
Yleisimmin näihin sairastuvat vanhukset, pienet lapset, raskaana olevat sekä sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat. Influenssa voi myös pahentaa perussairautta ja huonontaa toimintakykyä.
Jälkitauteja ovat lapsilla korvatulehdus ja keuhkoputkentulehdus sekä kaikissa ikäryhmissä keuhkokuume, joka voi viedä sairaalahoitoon ja aiheuttaa jopa kuoleman.
Influenssainfektiota seuraava kuolema johtuu yleensä joko jälkitautina ilmaantuneesta bakteeriperäisestä infektiosta tai jo olemassa olevan perussairauden pahenemisesta.
Raskaana olevilla korkeakuumeinen influenssa voi raskauden alkuvaiheessa aiheuttaa keskenmenon ja raskauden edetessä ennenaikaisen synnytyksen.
Influenssan jälkeen myös sydäninfarktien ja aivoverenkierron häiriöiden ilmaantuvuus on lisääntynyt.
Influenssainfektio voi joskus harvoin johtaa aiemmin terveen ihmisen kehon puolustusjärjestelmän epätarkoituksenmukaiseen korostuneeseen vasteeseen ja tätä kautta elinvaurioihin esimerkiksi keuhkoissa.
Miten influenssa todetaan?
Talvella epidemian aikana tyypillisellä influenssan taudinkuvalla hoitoon hakeutuneista aikuisista valtaosalla on todennäköisesti influenssa. Pelkän kliinisen taudinkuvan perusteella influenssadiagnoosia ei voi tehdä.
Influenssadiagnoosin varmistaminen vaatii aina laboratoriokokeita. Laboratorioissa on käytössä erilaisia testimenetelmiä, joiden avulla influenssavirus pystytään osoittamaan näytteistä, esimerkiksi nenänielulimasta. Antigeenien osoitus, geenimonistusmenetelmä (PCR) ja virusviljely ovat hyvin herkkiä ja luotettavia menetelmiä. Erikoistuneissa viruslaboratorioissa influenssaviruksia voidaan myös viljellä.
Influenssan laboratoriotutkimukset
Miten influenssaa hoidetaan?
Useimmissa tapauksissa hoidoksi riittää oireenmukainen hoito.
Influenssavirusten lisääntymistä estäviä lääkkeitä on käytössä (oseltamiviiri) ja kehitteillä. Ne soveltuvat sekä ennaltaehkäisyyn että hoitoon. Ennaltaehkäisevässä käytössä niillä voidaan mahdollisesti estää influenssan puhkeaminen altistuneilla.
Influenssalääkkeet saattavat lyhentää taudin kestoa ja lieventää vaikeusastetta. Paras teho saadaan, jos lääkitys aloitetaan 48 tunnin sisällä ensimmäisistä oireista.
Influenssalääkitystä suositellaan erityisesti
- henkilöille, jotka tarvitsevat laitos- tai sairaalahoitoa
- riskiryhmiin kuuluville henkilöille, jotka ovat vaarassa saada influenssan komplikaatioita.
Epidemiat
Suomessa kausi-influenssaepidemia ajoittuu yleensä marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan. Huippu saavutetaan yleensä helmi-maaliskuussa.
Epidemian voimakkuutta kuvaavat muun muassa poissaolot kouluissa ja työpaikoilla sekä vastaanottokäynnit terveyskeskuksissa.
Vain laboratoriotutkimuksin varmistetut influenssatapaukset ilmoitetaan valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin.
Tuoreimmat tiedot influenssatilanteesta löytyvät ajantasaisesta influenssakatsauksesta.
Ajantasainen influenssakatsaus
Influenssan esiintyvyys Suomessa
Mikä on influenssapandemia?
Influenssapandemiasta on kyse silloin, kun epätavallisen voimakas uuden influenssa A-virustyypin aiheuttama influenssa-aalto leviää nopeasti ympäri maapallon. Tällöin siihen sairastuu ja mahdollisesti kuolee huomattavasti enemmän ihmisiä kuin jokavuotisissa tavallisissa influenssaepidemioissa.
Pandemian jälkeen uusi virustyyppi yleensä syrjäyttää aiemman virustyypin ja siitä tulee kausi-influenssavirus. Näin on käynyt myös vuoden 2009 pandeemiselle influenssa A(H1N1):lle eli sikainfluenssalle.
